Työkyöpeli

Esimies- ja asiantuntijaroolin ristiriita

25.5.2020 klo 7:05

Esimiestyössä valmiiden vastausten antaminen työntekijöille on se helppo homma, tilan antaminen ratkaisujen löytämiseen huomattavasti vaikeampi rasti. Kun asiantuntijasta tuleekin esimies, ollaan yhtäkkiä aivan uudenlaisten haasteiden ja uuden oppimisen äärellä.

Esimiehenä ja asiantuntijana samanaikaisesti työskenteleminen asiantuntijaorganisaatiossa on toisinaan todella hankalaa - etenkin esimiesuran alussa roolin vaihto koettelee. Asiantuntijaroolissa itsellä olisi valmiit vastaukset (muka) kaikkeen, mutta kehittyäkseen tiimin pitäisi päästä ratkomaan haasteita itse, omalla tavallaan, eri reittejä kulkien. Esimiehen pitäisi ymmärtää oikealla hetkellä ottaa askel taakse päin, antaa tilaa ja olla vaan hiljaa, seurata, ei muuta. Katsoa, miten työ tehdään eri tavalla kuin itse olisi ajatellut, ja odottaa että pyyntö sparrata tulee - eikä missään nimessä tuputtaa valmiita ratkaisuja.

Avunpyyntöä taas ei välttämättä koskaan edes kuulu - asiantuntijoitahan tiimiläisetkin ovat ja kykeneviä ratkomaan ongelmia itsekin. Asiantuntijaesimiehen pitäisi purra kieltä ja antaa tiimin tehdä rauhassa omalla tavallaan. Asiantuntijalle tämä onkin yleensä ihan pirun vaikeaa, esimiehenä onnistumiselle taas taka-alalle tietoisesti jättäytyminen on kriittisen tärkeää.

Roolin vaihto vaatii uuden opettelua

Miten sitten siirtyä sujuvasti asiantuntijasta esimieheksi ja omaksua uusi rooli? Jos on työskennellyt vuosia, jopa vuosikymmeniä asiantuntijana, ei uusi rooli tule omaksi itsestään ja yhdessä yössä. Kuten kaikessa uuden opettelussa, tässäkin tulokset kohenevat sitä mukaa kun panokset kasvavat: uutta taitoa pitää siis harjaannuttaa. 

Tässä muutama asia, joita kannattaa alkuun pohtia kun siirtyy asiantuntijasta esimiehen pestiin:

  1. Kysy itseltäsi, kumpaa haluat lopulta olla, esimies vai asiantuntija. Ensimmäisessä vaikeinta on edellä kuvattu tilanne, jossa esimiehen on osattava jättäytyä taka-alalle. Jos siinä ei viihdy, kannattaa antaa rooli sellaiselle, joka viihtyy. Ja vaikka työnkuvaan kuuluukin asiantuntijatyötä, se ei voi dominoida tiimin johtamisessa. Itsetutkiskelu on siis ensiarvoisen tärkeää uuteen rooliin siirtyessä.
  2. Esimiestyötäkin voi opetella, ja kannattaakin. Johtamisesta on olemassa hassu harha, että toiset syntyisivät hyviksi johtajiksi ja toiset eivät. Todellisuudessa johtamista voi ja pitää opetella siinä missä muitakin työelämän taitoja. Anna itsellesi aikaa opetella tämä uusi, haastava työ äläkä vaadi heti täydellisyyttää - sellaista ei johtamisessakaan ole olemassa.
  3. Muista, että esimiehen paras hetki tulee viiveellä, irti päästämisen tuskan jo hälvettyä, kun tiimi saa jotain hienoa aikaan, ratkaisee tilanteet itse, kasvaa yhteen ja onnistuu. Parhaimmillaan tekee kaiken siis päin vastoin kuin itse tekisit ja vielä tosi hyvin. Se jos mikä on kaiken kipuilun arvoista - ja kasvattavaa. 

Oletko sinä kokenut esimies/asiantuntijaroolin ristiriidan omassa työssäsi ja mitä olet siitä oppinut?