Työtuomioistuin arvioi vuokratyövoiman käyttöä
Työtuomioistuin arvioi vuokratyövoiman käytön hyväksyttävyyttä 18.6.2024 annetussa ratkaisussa TT 2024:22. Työtuomioistuin katsoi, ettei yhtiö ollut rajoittanut vuokratyövoiman käyttöä työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen edellyttämällä tavalla vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti tai laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita ei olisi voitu teettää yhtiön omilla työntekijöillä.
Työtuomioistuimen mukaan vuokratyövoiman käyttö oli työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla ns. epätervettä, sillä vuokratyöntekijät olivat työskennelleet yhtiön vakituisten työntekijöiden rinnalla samoissa työtehtävissä ja saman työnjohdon alaisena neljän vuoden ajan.
Mistä asiassa oli kyse?
Yhtiö oli vuosina 2019–2022 käyttänyt vuokratyövoimaa omien tuotantotehtävissä työskennelleiden työntekijöidensä rinnalla samoissa työtehtävissä ja saman työnjohdon alaisena. Asiassa oli kysymys siitä, onko vuokratyövoiman käytölle ollut liha-alan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 8.3 kohdan mukainen hyväksyttävä peruste. Kyseisen yleissopimuksen mukaan: ”Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä. Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.”
Työtuomioistuin oli aiemmin arvioinut saman sopimusmääräyksen tulkintaa ratkaisussaan TT 2019:69, jossa oli ollut kysymys yhtiön vuokratyövoiman käytöstä vuosina 2016–2018. Kyseisessä ratkaisussa työtuomioistuin katsoi muun muassa, että vuokratyövoiman käyttö ei ollut ollut yleissopimuksen sanamuodon edellyttämällä tavalla ajallisesti rajoitettua, kun vuokratyöntekijöitä oli käytetty kolmen peräkkäisen vuoden ajan säännöllisesti omien työntekijöiden rinnalla. Tuolloin työtuomioistuin oli kuitenkin katsonut, että vuokratyövoiman käytölle oli ollut sellaisia yleissopimuksessa tarkoitettuja muita syitä, joiden vuoksi töitä ei ollut voitu teettää yhtiön omilla työntekijöillä, ja vuokratyövoiman käyttö katsottiin sallituksi.
Nyt käsillä olevassa asiassa työnantajapuoli esitti perusteena vuokratyövoiman käytölle muun muassa yhtiön voimakkaaseen kasvuun, tuotannon ennakoimattomuuteen sekä rekrytointihaasteisiin liittyviä syitä. Syyt olivat pääosin samoja, kuin edellä mainitussa ratkaisussa TT 2019:69 esitetyt syyt. Työtuomioistuin piti työnantajapuolen esittämiä syitä sinänsä ymmärrettävinä. Työtuomioistuin kuitenkin katsoi, ettei edellä sanotuilla syillä voida määrättömän pitkään perustella vuokratyövoiman käyttöä. Työtuomioistuin katsoi, ettei vuokratyövoiman käytön näytetty olleen ajallisesti sidoksissa tuotannon ruuhkahuippuihin, mikä työtuomioistuimen mukaan osoitti, että yhtiössä on ollut jatkuva lisätyövoiman tarve. Lisäksi työtuomioistuin totesi vastaavanlaista sopimusmääräystä koskeneeseen aiempaan ratkaisuunsa TT 2016:11 viitaten, että jatkuva lisätyövoiman tarve ei ole yleissopimuksen mukainen peruste jatkuvalle vuokratyövoiman käytölle.
Edellä sanotun perusteella työtuomioistuin katsoi, että yhtiö ei ole yleissopimuksen edellyttämällä tavalla rajoittanut vuokratyövoiman käyttöä vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita ei olisi voitu teettää yhtiön omilla työntekijöillä. Vuokratyövoiman käyttö oli jatkunut neljän vuoden ajan, ja vuokratyöntekijät olivat työskennelleet yhtiön omien työntekijöiden rinnalla samoissa työtehtävissä ja saman työnjohdon alaisena. Näin ollen työtuomioistuin katsoi, että vuokratyövoiman käyttö oli työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla epätervettä. Työtuomioistuimen mukaan yhtiö oli rikkonut työehtosopimusta ja työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Työehtosopimuksen vuokratyövoiman käyttöä koskevat rajoitukset huomioitava
Työnantajien on hyvä pitää mielessä, että vaikka työlainsäädännössä vuokratyövoiman käyttöä ei ole rajoitettu, monet työehtosopimukset saattavat sisältää vuokratyövoiman käyttöä rajoittavia määräyksiä. Kuten työtuomioistuimen ratkaisusta käy ilmi, työehtosopimusten määräykset voivat rajoittaa vuokratyövoiman käytön esimerkiksi ruuhkahuippujen tasaamiseen tai muuhun sellaiseen työhön, jota ei voida teettää yhtiön omilla työntekijöillä. Näin ollen soveltuvan työehtosopimuksen mahdolliset vuokratyövoiman käyttöä koskevat määräykset tulee aina tarkistaa ennen kuin päätös vuokratyövoiman käytöstä tehdään. Lisäksi ulkopuolisen työvoiman käyttöönottoa harkittaessa tulee huomioida myös yhteistoimintalain mukaiset neuvottelu- ja vuoropuheluvelvoitteet.
