Onnistuneen hakijakokemuksen avaimet

Työnhakutilannetta voi pitää yrityksen käyntikorttina. Se on usein ensimmäinen kontakti yrityksen ja hakijan välillä, ja tätä ensivaikutelmaa ei kannata mokata. Hyvän hakijakokemuksen takaaminen onkin tärkeä osa vastuullisen työnantajan toimintaa. Mutta kuinka toimia niin, että hakijalle jää positiivinen mielikuva yrityksestä?

Miten varmistetaan hakuprosessin sujuvuus ja lunastetaan antamamme brändilupaukset? Vaikka tilanteet ovat erilaisia, on muutamia asioita, jotka on hyvä pitää mielessä.

Miten hyvä hakijakokemus varmistetaan?

Rekrytointi- ja työnhakuprosessia voi ajatella polkuna. Ensimmäisenä vastaan tulee hakuilmoitus. Hakuilmoituksessa kannattaa panostaa selkeyteen, ja tehtävän kannalta tärkeiden elementtien tulee olla löydettävissä helposti.

Hakuprosessit voivat vaihdella, mutta tietyt asiat on aina hyvä pitää mielessä. Hakuilmoituksen pitäisi toteuttaa yrityksen brändiä, jotta hakija saa jo ajoissa käsityksen yrityskulttuurista. Valitut hakukanavat ja esimerkiksi ilmoituksen kieli ovat seikkoja, jotka valikoituvat haussa olevan tehtävän mukaan. Aktiivinen viestintä sen sijaan on avainasemassa läpi jokaisen rekrytointiprosessin, eikä liikaa voi viestiä.

Moni hakija on herännyt hybridityöskentelyn mahdollisuuteen, ja sitä myös arvostetaan haettavissa työpaikoissa. Yleisesti ottaen merkitykselliset työtehtävät ja työn joustavuus ovat tällä hetkellä kovassa nosteessa. Tällaiset käytännön seikat työtä koskien on hyvä tuoda jo hakuilmoituksessa esiin. Myös rekrytointijärjestelmillä on oma roolinsa työnhaun sujuvuudessa.

Moni työnhakija tunnistaa turhautumisen vaikeakäyttöisiin työnhakujärjestelmiin, joihin jo ansioluettelossa mainitut tiedot on näpyteltävä yksitellen uudestaan. Elon uusi Talent Adore -rekrytointijärjestelmä on rakennettu juuri hakijan näkökulmasta. Hakemuskirjeen ja CV:n viilaamiseen voi jo itsessään mennä paljon aikaa, ja suurin työ on usein tehty jo ennen lomakkeiden täyttöä. Haluamme arvostaa hakijoiden käyttämää aikaa ja vaivannäköä. Uusi järjestelmä mahdollistaa muun muassa tietojen löytämisen liitteistä, eikä hakijan tarvitse kirjata jo CV:ssä mainitsemiaan asioita uudestaan.

Yleisimmät sudenkuopat ja niiden välttäminen

Hakuprosessin yleiset sudenkuopat on hyvä tunnistaa, jotta työnantaja voi varautua ja välttyä niiltä hakuprosessin aikana. Ehkä pahinta on viestinnän unohtaminen: hakijoita ei informoida prosessin etenemisestä tai siitä, onko hakemus edes tullut perille.

Vaikka hakijoita on paljon, hakuprosessi on hyvä pyrkiä pitämään dynaamisena, sillä hakijan osaamista ja aikaa tulee arvostaa. Toinen sudenkuoppa on maalailla liian suuria kuvia työpaikkailmoitukseen. Ilmoituksen tulee kuitenkin vastata työnkuvaa, jotta hakijalla on realistiset odotukset työstä, johon on hakeutumassa. Hyviä hakemuksia tulee usein enemmän kuin vapaita paikkoja on tarjolla.

Rekrytoijan ei pidä pelätä toimittaa ”ei kiitos”-viestiä. Tarvittaessa on voitava myös perustella päätös ja valintakriteerit. Kun prosessin etenemisestä ja lopputuloksista viestitään ajoissa, jää hakijalle positiivinen mielikuva, vaikkei paikka välttämättä tällä kertaa yrityksessä auennutkaan. Tällä on merkitystä siihen, hakeeko hakija jatkossa meillä avoinna olevia paikkoja, tai käyttääkö hän palveluitamme esimerkiksi asiakkaan roolissa.

Nykypäivänä on vahvasti hakijan markkinat, ja yritysten kannattaa olla hereillä pohtiessaan onnistuneen hakijakokemuksen saloja. Yrityksellä itsellään on kuitenkin käsissään avaimet siihen, että hakuprosessi on sujuva ja hakijaa arvostava.

Vinkit kohti uusia työpolkuja

Moni työnhakija pohtii, miten itse voisi erottua edukseen, kun hakijoita on kymmeniä tai jopa satoja. Rekrytoijan näkökulmasta kaikki alkaa hakemuksesta ja ansioluettelosta. CV:n siistillä ulkoasulla on väliä, sillä suuresta massasta pitäisi pystyä jotenkin erottumaan.

Tärkeää on muistaa painottaa myös sitä, mitä juuri minä tuon mukanani kyseiseen tehtävään. Kaikki haluavat saada työurallaan uusia kokemuksia, ja se helposti hakemuksiin kirjoitetaankin, mutta myös yritys haluaa saada uuden osaajan joukkoonsa. Uusia urapolkuja on mahdollista päästä Elossa kokeilemaan myös tehtäväkierron kautta, jossa työntekijä pääsee tutustumaan eri yksikön tehtävään vaihtamatta virallisesti työpaikkaa.

Oman jännityksensä työnhakuun ovat tuoneet myös korona-aikana yleistyneet etähaastattelut. Videohaastatteluja ei kuitenkaan kannata kammoksua, vaan ottaa ennemminkin mahdollisuutena. Kanssakäyminen voi etähaastattelussa olla erilaista, mutta onneksi etähaastattelut alkavat olla arkipäivää, ja haastattelijan rento olemus tarttuu yleensä myös haastateltavaan. Lisäksi videohaastattelu voi parhaimmillaan säästää sekä rekrytoijan että hakijan aikaa, kun paikasta toiseen ei tarvitse siirtyä.

Hankaluutena on työnantajan näkökulmasta yrityksessä vallitsevan fiiliksen välittämien videon välityksellä. Hakijan kannattaakin kysellä aktiivisesti paitsi osoittaakseen kiinnostusta, myös oppiakseen lisää yrityksestä ja työkulttuurista.

Haastatteluun valmistautuessa ei siis kannata lähteä merta edemmäs kalaan, vaan perusasioilla pääsee pitkälle. Työhaastattelua varten valmistautuessa tärkeintä on käydä läpi ydinasiat: mitä tehtävää olet hakemassa, mitä annettavaa sinulla on yritykselle ja miksi juuri tämä on haluamasi paikka.

– Anni Joensuu, HR-koordinaattori, Työeläkeyhtiö Elo

Kuva: Työeläkeyhtiö Elo