Millaisista aineksista rakentuu hyvä työnantajamielikuva? Työnantajakuvan trendit 2024

Hakijoiden vaatimukset työnantajaa kohtaan ovat kasvaneet. Head of Employer Branding Henna Mäkiaho kertoo, mikä juuri nyt vetoaa työnhakijoihin. Lue, miten työnantajakuvaa kannattaa rakentaa vuonna 2024.

Tori.fin ja Oikotien työnantajamielikuvasta vastaava Henna Mäkiaho kertoo, että työnantajat ovat viime vuosina panostaneet työnantajakuvaan kasvavassa määrin. Erityisen tärkeää työnantajamielikuvasta huolehtiminen on tietenkin aloilla, joilla kilpailu hakijoista on kova tai joilla hakijoita on yksinkertaisesti liian vähän. Toisaalta vain harvassa yrityksessä on varaa tuudittautua nauttimaan menestyksestä. – Maailman muuttuessa ja työmarkkinoiden heilahdellessa kovaa vauhtia myös osaajatarve elää. Työnantajakuvan rakentaminen on hidas prosessi, joka vaatii pitkäjänteistä työtä ja katsetta kauemmas tulevaisuuteen ja osaajatarpeisiin siellä, Henna Mäkiaho perustelee.

Viimeaikaisista muutoksista hän nostaa esimerkkeinä korkean inflaation ja tekoälyn läpimurron: Taloudellinen ahdinko on saanut aiempaa useammat työntekijät miettimään, voisiko uuteen organisaatioon ja rooliin siirtyminen mahdollistaa paremman toimeentulon. Tekoälyn läpimurto puolestaan on muokannut työn tekemisen tapoja, ja tulee vielä enenevässä määrin tekemään niin. Tämäkin muutos vaikuttaa yritysten osaajatarpeeseen.

Työnhakijat janoavat tietoa työn arjesta

Toinen merkittävä syy siihen, miksi kiinnostavinakin pidettyjen työnantajien kannattaa nyt panostaa työnantajamielikuvaan, on muutos työnhakijoiden käyttäytymisessä. Mäkiaho kertoo, että työnhakijoiden tiedonhalu on kasvanut. – Työnhakijoille ei enää riitä ainoastaan se, mitä rekrytointi-ilmoituksessa kerrotaan. He haluavat tietää enemmän ja konkreettisemmin työstä ja työnantajasta eli siitä, millainen arki ja todellisuus heitä odottaisi uudessa työpaikassa.

Mäkiaho muistuttaa, että pelkät tarkoin hiotut yrityskuvaukset tai markkinointitekstit eivät tämän päivän työnhakijoita vakuuta. Hakijat etsivät yritysten somekanavilta ja urasivuilta sekä omien verkostojensa kautta aitoja kuvauksia siitä, millaista työn arki on. Olennaista on, että sisällöistä välittyvät yrityksen oikeiden työntekijöiden aidot kokemukset onnistumisineen ja haasteineen. – Liian kiillotettu somesisältö ei enää mene läpi, Mäkiaho kiteyttää.

Työnantajakuva paranee teoin, ei pelkin sanoin

Henna Mäkiaho kertoo, että työnhakijat ovat nyt aiempaa vaativampia työnantajia kohtaan. Tällä hetkellä monet etsivät erityisesti omia arvojaan vastaavaa työtä. Työnhakijoille ei kuitenkaan riitä se, että arvot kohtaavat paperilla. – Hakijat haluavat tietää, mitä työnantaja konkreettisesti tekee esimerkiksi sosiaalisen tai ympäristövastuun eteen.

Arvojen esiin tuomisessakaan ei kannata livetä kiiltokuvalinjalle. – Ei ole uskottavaa, jos työnantaja väittää, että kaikki on jo hoidossa ja tehty täydellisesti. On oltava rehellinen siitä, mitä vielä voisi parantaa.

Hakijat toivovat työnantajalta joustavuutta

Jo pandemian aikana moni työntekijä alkoi arvostaa aiempaa enemmän sitä, että työ joustaa muun elämän tarpeiden mukaan.

Erityisen kiinnostuneita työnhakijat ovat mahdollisuudesta tehdä itselle sopivassa määrin etä- ja lähityötä. – Kaikilla meillä on oma sosiaalinen kapasiteettimme ja elämäntilanteemme. Vaikuttaa hyvinvointiin, jos saa valita työn tekemisen paikan sen mukaan, mikä itselle kulloinkin parhaiten sopii.

Työnantajakuvan trendit 2024 – panosta erityisesti näihin neljään asiaan

Työnantajamielikuvatyö muuttuu kovalla vauhdilla. Työnantajamielikuvan parissa työskenteleviltä vaaditaan pureutumista yksityiskohtiin, mutta kasvavassa määrin myös kykyä nähdä laajojen kokonaisuuksien välisiä yhteyksiä. Henna Mäkiaho listaa neljä seikkaa, joihin työnantajakuvan parissa työskentelevien kannattaa juuri nyt panostaa.

Arvolupauksen kohdentaminen

Mielikuvatyön keskeiset työkalut arvolupaus- ja kohderyhmäajattelu ovat murroksessa. Arvolupauksen viestejä ei enää luoda ja kohdenneta laajoille ammattiryhmille, vaan spesifimmin niille, joilla on tiettyjä kriittisiä taitoja.

Autenttinen some

Yrityksestä ja työn arjesta viestitään somessa autenttisuus edellä. Edelläkävijät saattavat satsata kampanjoissa myös hauskuuteen. Konseptien ja sisältöjen ideoinnissa hyödynnetään tekoälyä.

Data päätöksenteossa

Mielikuvatyössä seurataan dataa entistä tarkemmin: aina potentiaalisen työntekijän houkuttelemisesta sitouttamisen kautta rekrytointiin ja työntekijäkokemuksen hallintaan. Datan avulla muun muassa mitataan sekä strategista että operatiivista suoriutumista, tehdään päätöksiä ja sitoutetaan johto työnantajakuvan rakentamisen tueksi.

Ympäristön havainnointi

Työssä tarvitaan kykyä nähdä oman työn ja sen yksityiskohtien ulkopuolelle. Ydinkysymyksiksi nousevat: Mitä maailmassa tapahtuu? Miten nämä tapahtumat vaikuttavat siihen, mitä ihmiset kaipaavat työltä ja työnantajalta? Mikä ihmisiä puhuttaa työarjessa nyt ja tulevaisuudessa?