Työ & Laki

Korkein oikeus arvioi takaisinottovelvollisuuden ulottuvuutta

Työ & Laki, Castrén & Snellman
8.12.2021 klo 11:26

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2021:47 otettiin kantaa työnantajan takaisinottovelvollisuuden ulottuvuuteen tilanteessa, jossa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle työntekijälle ei ollut tarjottu työtehtäviä, joihin työnantaja oli pian työsopimuslain mukaisen takaisinottoajan päätyttyä ottanut uusia työntekijöitä.

Työnantaja oli käynyt yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena se oli irtisanonut 13 työntekijää. Kantaja A:n työsuhde oli irtisanottu tuotannollisella ja taloudellisella irtisanomisperusteella päättymään 27.10.2015. Kanteessaan A vetosi siihen, että työnantaja oli rikkonut työsopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuuttaan, kun se oli pian A:n 27.7.2016 päättyneen takaisinottoajan päätyttyä siirtänyt, vakinaistanut ja palkannut työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita A oli aiemmin tehnyt. Lisäksi A vetosi kanteessaan siihen, että työnantaja oli rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan tarjoamalla takaisinottoaikana avoinna olleita työntekijä U:n sairauslomansijaisuuksia A:n sijasta toiselle takaisinottovelvollisuuden piirissä olleelle työntekijälle.

Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa työnantajan velvollisuutta tarjota tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanotulle työntekijälle työtä tietyn laissa säädetyn ajanjakson ajan, mikäli työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu oli tehnyt.

Korkein oikeus päätyi arviossaan siihen, että työnantaja ei ollut rikkonut takaisinottovelvoitettaan, koska se oli vasta takaisinottoajan päättymisen jälkeen päättänyt ryhtyä uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Korkeimman oikeuden mukaan ratkaisevana on perusteltua pitää sitä, tekeekö työnantaja tosiasiallisen päätöksen uusien työntekijöiden ottamisesta takaisinottoaikana. Merkitystä ei tällöin ole sillä, milloin työnantaja ryhtyy päätöksen toimeenpanoa koskeviin toimenpiteisiin.

Korkein oikeus katsoi, että tässä tapauksessa päätöksentekoa ei ollut myöskään siirretty takaisinottoajan päättymisen jälkeiseen aikaan takaisinottovelvollisuuden kiertämiseksi. Korkeimman oikeuden mukaan takaisinottovelvollisuuden kiertämisestä voisi olla kysymys, jos työnantaja tekee takaisinottoaikana tosiasiallisen päätöksen uuden työntekijän palkkaamisesta, mutta takaisinottovelvoitteen välttämiseksi siirtää asiaa koskevan muodollisen päätöksenteon takaisinottoajan päättymisen jälkeiseen aikaan. Toisin kuin hovioikeus katsoi, korkeimman oikeuden mukaan esimerkiksi se, että yhtiön olisi tullut kyetä jo takaisinottoaikana arvioimaan U:n sairausloman jatkuminen, ei ollut riittävä osoitus siitä, että työnantaja olisi lykännyt U:n irtisanomisjärjestelyjä ja siitä aiheutuvaa uuden työntekijän palkkaamista takaisinottajan päättymisen jälkeiseen aikaan takaisinottovelvollisuuden kiertämistarkoituksessa.

Korkeimman oikeuden mukaan työnantajan liikkeenjohtovalta mahdollistaa sen, että työnantajalla on oikeus harkita mihin toimenpiteisiin ja millä aikataululla se ryhtyy päätöksentekoon mahdollisen uuden rekrytointitarpeen ilmaantuessa.

Tässä tapauksessa päätös voitiin tehdä vasta yhtiön johdon kesälomien jälkeen ilman, että se rikkoi takaisinottovelvollisuutta.

Edelleen korkein oikeus katsoi, jo aiemmassa oikeuskäytännössä omaksumallaan tavalla, että liiketoiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuva työntekijän siirto tehtävästä toiseen voitiin toteuttaa myös takaisinottoaikana ilman, että työnantajan menettely olisi rikkonut työnantajalla A:ta kohtaan olevaa takaisinottovelvollisuutta. Lisäksi korkein oikeus katsoi, että työsopimuslaissa ei ole säädetty takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluvien henkilöiden keskinäisestä etusijajärjestyksestä, jolloin työnantajalla katsottiin olevan oikeus päättää, kenet takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluvista työntekijöistä se valitsee tehtävään, kunhan menettelyssä oli noudatettu yleistä tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja muita lakiin perustuvia velvoitteita, kuten syrjintäkieltoa.

Ratkaisu selventää takaisinottovelvollisuuden päättymishetken arviointia ja täsmentää sitä, mitkä työnantajan toimenpiteet voivat laukaista takaisinottovelvollisuuden.

Työ & Laki, Castren&Snellman