Työura voi jatkua mielenterveysongelmista huolimatta
20.11.2017 julkistetun Mielenterveysbarometrin mukaan työpaikoilla halutaan tukea mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden työkykyä.
Työyhteisöjä tuleekin valmentaa ottamaan vastaan mielenterveysongelmien vuoksi poissa ollut työkaveri. Lisäksi töitä pitää sopeuttaa mielenterveyskuntoutujan tilanteen mukaan. Tätä mieltä on selvä enemmistö Mielenterveysbarometrin vastaajista.
Mielenterveyden keskusliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön julkistama Mielenterveysbarometri avaa valtakunnallisen mielenterveysviikon. Barometriin vastasivat työnantajat, työssä käyvät, mielenterveyskuntoutujat ja mielenterveysammattilaiset sekä väestö (15–74-vuotiaat). Työelämä on barometrin teemana nyt ensimmäistä kertaa.
Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia ei hyödynnetä tarpeeksi
Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia on toteutettu vain noin puolella työpaikoista. Tuki on useimmiten työn tauotusta, etätöitä ja lyhennettyä työaikaa, hieman harvemmin työtä helpottavien välineiden käyttöä tai työn organisoimista uudelleen.
Sen sijaan työssä jaksamiseen liittyviä yleisiä työkyvyn tukitoimia on tehty yhdeksällä kymmenestä työpaikasta. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä on vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta.
– Sosiaalinen tuki on työssäkäyvien mielenterveyskuntoutujien työssä jaksamiselle tärkeää. Paras tuki tulee vastaajien mukaan perheeltä, ystäviltä ja muilta läheisiltä, työkavereilta, kuntoutuksesta (lääkkeet, terapia) ja vertaistuelta. Mielenterveysammattilaiset painottavat kuntoutusta, esimiehen antamaa tukea, työn mukauttamista sekä perheen ja läheisten antamaa tukea, kehitysjohtaja Heini Kapanen Mielenterveyden keskusliitosta sanoo.
Työterveyshuolto ja esimies isossa roolissa
Päävastuu mielenterveyttä tukevista toimista työpaikoilla on enemmistön mukaan esimiehellä ja työterveyshuollolla. Lisäksi työntekijän itsensä on tärkeää osallistua toimenpiteiden suunnitteluun.
Sekä kuntoutujat että työnantajat toivovat kuitenkin mukaan laajaa asiantuntijajoukkoa: työvalmentajia tai -koordinaattoreita, kuntoutuksen järjestäjiä, mielenterveyspalveluja ja työnantajat myös henkilöstöhallintoa ja työsuojeluhenkilöstöä. Kuntoutujista olisi tärkeää saada mukaan myös muut työntekijät.
– Noin puolella työpaikoista ei ole toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työnantajien mukaan tämä johtuu siitä, ettei tukitoimille ole tarvetta, sillä työyhteisössä ei ole kuntoutujia. Mielenterveysalan ammattilaiset puolestaan arvioivat, että työn muokkausta ei nähdä työpaikoilla hyödyllisenä tai toteutuksesta ei ole riittävästi tietoa, Heini Kapanen sanoo.
Toisaalta vastaajat myös kertoivat, ettei työpaikalla välttämättä haluta kertoa mielenterveysongelmista, jolloin ongelmat eivät tule työnantajan tietoon.
– Työpaikoilla tarvitaankin rohkaisua puheeksi ottamiseen ja lisää osaamista mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden tukemiseen, Kapanen vinkkaa.
Viidennes väestöstä pelkää mielenterveyskuntoutujia
Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmiin on iskostunut negatiivinen leima. Väestöstä lähes viidennes pelkää mielenterveyskuntoutujia: 19 % ei haluaisi kuntoutujia naapurikseen ja 18 %:n mielestä heitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata.
Kuntoutujista 39 % oli sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysammattilaisista tätä mieltä oli peräti 69 %.
– Leima näkyy myös työelämässä. Tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen – tätä pelkäsi vähintään jossain määrin enemmistö kaikista muista vastaajista paitsi työnantajista. Heistä samaa mieltä oli noin puolet, Heini Kapanen kertoo.
Erittäin suuri enemmistö uskoo, että lääkkeiden, psykoterapian ja muun tuen avulla mielenterveysongelmia kohdannut voi elää normaalia elämää. Samoin valtaosan mielestä mielenterveyden järkkymisestä ei tarvitse syyttää itseään.
Mielenterveysbarometri 2017
- Barometri avaa valtakunnallisen mielenterveysviikon 20.11.2017, jonka teemana on Työ mielessä
- Aineisto kerättiin pääosin kesäkuussa ja täydennyksin elokuussa 2017
- Vastaajat: kuntoutujat ja omaiset (300 hlöä), työnantajan edustajat (yli 5 hengen työpaikkojen henkilöstöjohto, 300 hlöä), psykologit ja psykiatrit (1033 hlöä), 15-74-vuotiaat suomalaiset (1205 hlöä, joista 643 työelämässä)
- Julkaisijat: Mielenterveyden keskusliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö
- Toteuttaja: Kantar TNS Oy
- Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut mielenterveysbarometria vuodesta 2005.
Lähde: Mielenterveyden keskusliitto
Mielenterveyden keskusliiton Työ mielessä -blogi käsittelee laajasti työelämän ja mielenterveysongelmien haasteita vaihtuvien kirjoittajien johdolla. Lue lisää
