UEF väitös 5.5. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen vaatii tiiviistä verkostoyhteistyötä terveydenhuollossa.

TtM Kirsi Lappalainen väittelee aiheesta työttömien työelämävalmiuksien tukeminen vaatii tiivistä verkostoyhteistyötä terveydenhuollossa.

Väitöstilaisuus järjestetään 5.5.2017 klo 12.00, Snellmaniassa, Kuopion kampuksella.

Työttömien työelämävalmiuksia edistävä työ edellyttää myös terveydenhuollon toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä ja roolien selkiyttämistä, ilmenee terveystieteiden maisteri Kirsi Lappalaisen väitöstutkimuksen tuloksista. Lisäksi terveydenhuollon ja työvoimahallinnon välille tarvitaan nykyistä tiiviimpää verkostoyhteistyötä. Lappalaisen mukaan osa työterveyshuollon toimintakonsepteista soveltuu myös työttömien työelämävalmiuksien edistämiseen.

Tutkimus oli osa Kuopiossa vuosina 2008–2010 toteutetusta Työterveysneuvonta-hanketta, jossa asiakkaina olivat työterveyshuollon ulkopuolella olevat 16–24-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset sekä työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat 25–54-vuotiaat. Aineistoa kerättiin asiakas- ja viranomaishaastatteluilla, verkostoanalyysillä sekä asiakaspalaute- ja terveyskyselyillä. Tutkimuksessa hyödynnettiin verkostoteoreettista viitekehystä. Hankkeen aikana perusterveydenhuollossa työskenteli työterveyshoitaja, joka otti asiakkaita vastaan eri ohjautumistahoilta. Terveystapaamisessa selvitettiin asiakkaan terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä erilaisin mittarein. Tapaamisen jälkeen suunniteltiin yhteistyössä asiakkaan kanssa hänen mahdollinen jatkohoitonsa tai jatkotapaamiset. 

Huomio henkilöihin joilla alentunut työkyky

Tulosten mukaan terveydenhuollon resurssit pitäisi erityisesti keskittää niihin työttömiin, jotka kokevat vähentynyttä terveyttä tai työkykyä. Erityisesti nuoret kokevat hyötyvänsä terveyden edistämisestä ja terveystapaamisista ammattihenkilön kanssa.

Verkostomainen työskentely tehostaa toimintaa

Terveydenhuollossa ulospäin suuntautuva verkostoyhteistyö työttömien työelämävalmiuksia tukevassa toiminnassa oli tutkimuksen aikana melko uutta. Tulosten perusteella monisektorista verkostoyhteistyötä on tärkeää jatkuvasti kehittää paikkakuntakohtaisesti ja suunnitelmallisesti.

Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä pitäisi kehittää erityisesti työttömäksi jäävien henkilöiden terveyspalvelujen tehostamiseksi. Myös työ- ja toimintakyvyn arvioinnin osaaminen perusterveydenhuollossa vaatii vahvistamista. Yksi keino voisi olla työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen.

Työttömät kokevat hyötyvänsä terveystarkastuksista

Tutkimus antoi viitteitä siitä, että 16–25-vuotiailla miehillä on suurempi pitkittyneen työttömyyden riski kuin naisilla. Myös huumeiden käytöllä ja alentuneella työkyvyllä näytti olevan yhteys pitkittyneeseen työttömyyteen. Asiakaspalautekyselyyn vastanneista lähes kaikki (95 %) olivat sitä mieltä, että työttömät tarvitsevat terveystarkastuksia, ja samoin lähes kaikkien (98 %:n) mielestä terveystarkastusten pitäisi olla säännöllisiä. 

Palvelutarpeen tunnistamiseen tarvitaan työkaluja

Lappalainen tähdentää, että palvelutarpeen tunnistamiseen tarvitaan työkaluja. Työttömän kuntoutustarve pitäisi havaita nykyistä varhaisemmin. Tässä digitalisaatio voi olla hyödyksi.

Terveystieteiden maisteri Kirsi Lappalaisen työterveyshuollon alan väitöskirja ”Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen- painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 5.5.2017. Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Naumanen Oulun yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Kimmo Räsänen Itä-Suomen yliopistosta.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto