Työpaikkakiusaamisen ehkäisyssä käytettyjen toimien tehokkuudesta on toistaiseksi vain vähän tutkimusnäyttöä.

Tuoreen Cochrane-katsauksen mukaan on olemassa vähän tutkimusnäyttöä organisaatioon, esimiehiin tai työntekijöihin kohdistettujen toimien tehokkuudesta työpaikkakiusaamisen vähentämiseksi. Lisäksi katsaus osoitti, että on olemassa vain erittäin heikkolaatuista näyttöä, että työyhteisöä voidaan tukea lisäämään sen jäsenten keskinäistä kohteliaisuutta.

Tarvitaan lisää tieteellisesti pitävillä tutkimusasetelmilla ja riittävän suurilla aineistoilla toteutettuja interventiotutkimuksia, joissa selvitetään mitkä ovat tehokkaita organisaatio-, työyksikkö- ja yksilötason keinoja kiusaamisen kitkemiseen työpaikoilta.

Työpaikkakiusaaminen yleisintä Ranskassa

Arviot työpaikkakiusaamisen yleisyydestä vaihtelevat eri puolilla maailmaa riippuen muun muassa mittaamisen tavasta. Uusimman Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (European Foundation) työoloja mittaavassa kyselyssä vuonna 2015 useimmin omakohtaista kiusaamista koettiin Ranskassa (12.2 %), Luxemburgissa (9.5 %) ja Irlannissa (8.3 %) ja harvimmin Albaniassa (0.2 %). Suomessa kiusaamisen kohteena koki olevansa 5 % tutkimukseen osallistuneista, mikä vastaa hyvin Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen tutkimusten tuloksia.

Kiusaaminen ei kuulu työpaikalle

Työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisyn tavoitteena on luoda työpaikalle kulttuuri ja toimintatavat, joihin kiusaaminen ei kuulu. Ennaltaehkäisyn keinoja ovat muun muassa organisaatiokohtaiset kirjalliset toimintaohjeistukset, kiusaamisen työoloperäisten riskien vähentäminen ja koulutus. Suomessa kiusaamisen ehkäisyn ja vähentämisen keinoina on yleisimmin käytetty kirjallisia toimintaohjeistuksia sekä esimiesten ja työntekijöiden koulutusta.

Kirjallisuuskatsauksen mukaan työyhteisöä voidaan mahdollisesti tukea lisäämään sen jäsenten keskinäistä kohteliaisuutta
Kirjoittajajoukko, johon kuului jäseniä Pohjois-Irlannista, Irlannista ja Iso-Britanniasta, on nyt koonnut kaikki kontrolloidut tutkimukset työpaikkakiusaamista ja huonoa työkäyttäytymistä ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuudesta.

Kaikkiaan tutkijat löysivät vain yhden ryvässatunnaistetun tutkimuksen ja neljä kontrolloitua ennen-jälkeen tutkimusta, jotka täyttivät hyvän interventiotutkimuksen kriteerit. Kahdessa isossa Yhdysvalloissa toteutetussa interventiossa tavoitteena oli tukea työyksiköitä tunnistamaan vahvuuksiaan ja alueita, joilla ne voisivat parantaa kohteliasta ja hyvää vuorovaikutusta työyhteisössä.

Avointa keskustelua ja tietoa

Työntekijät keskustelivat säännöllisesti intervention vetäjän kanssa noin kuuden kuukauden ajan siitä kuinka työympäristöä voisi parantaa. Tapaamiset tarjosivat myös mahdollisuuden harjoitella ja omaksua uusia käyttäytymismalleja. Tutkimus osoitti, että asioiden yhteinen käsittely lisäsi työntekijöiden keskinäistä kohteliaisuutta noin viisi prosenttia.

Toisessa tutkimuksista havaittiin vähenemistä myös työtovereiden ja esimiesten epäkohteliaassa käyttäytymisessä. Katsauksessa epäkohtelias käyttäytyminen nähtiin eräänlaisena kiusaamisen esiasteena. Poissaolot vähenivät keskimäärin vajaalla päivällä per kuukausi.

Kahdessa tutkimuksessa selvitettiin yksilötason toimenpiteiden vaikuttavuutta kiusaamisen ehkäisyssä. Niistä toisessa keinona käytettiin luovaa kirjoittamista. Sen todettiin vähentävän sekä itse koettua epäasiallista kohtelua että muiden kiusaamista. Toisessa arvioitiin moniosaisen koulutusintervention vaikutuksia kiusaamiseen oppimisvaikeuksista kärsivillä.

Osallistujille annettiin tietoa kiusaamisesta ja sen seurauksista sekä autettiin heitä tiedostamaan, mikä saa heidät kiusaamaan muita ja miten kiusaamiseen tulisi suhtautua sitä kohdatessaan. Osallistujille opetettiin myös valikoima stressinhallintamenetelmiä. Koulutus oli suunnattu kiusaajille, kiusatuille ja kiusaamista havainnoiville. Interventio ei vähentänyt osallistujien kokemaa kiusaamista eikä myöskään sitä, miten paljon he kiusasivat muita.

Viidessä organisaatiossa toteutetussa tutkimuksessa järjestettiin ennen varsinaisia interventioita yhteensä 55 focus-ryhmää sekä koulutusinterventio, johon osallistui esimiehiä ja työntekijöitä. Itse kiusaamisen ehkäisyinterventio sisälsi kolme komponenttia: työpaikan toimintaohjeiden läpikäynti, stressinhallintakoulutus ja kielteisen käyttäytymisen tiedostamiseen tähtäävän koulutus. Työntekijöiden kokeman kiusaamisen määrässä ei havaittu muutoksia intervention jälkeen.

Lisää tietoa  työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan

Katsauksen tekijät toteavat johtopäätöksenä, että toistaiseksi on olemassa varsin rajallisesti laadullisesti hyvää näyttöä työyksikköön, esimiehiin tai työntekijöihin kohdistettujen toimenpiteiden vaikuttavuudesta työpaikkakiusaamisen ehkäisyssä ja vähentämisessä.

Tarvitaankin lisää riittävän laajoja interventiotutkimuksia, joissa käytetään validoituja ja tehokkaiksi todettuja mittaus- ja interventiomenetelmiä, sisällöllisesti tavoitteiden mukaisia ja riittävän pitkäkestoisia interventioita sekä luotettavia tutkimusasetelmia.

Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Maarit Vartian mielestä olisi todella tärkeää saada lisää tietoa erilaisten organisaatio-, esimies-, työyksikkö- ja työntekijätason toimien tehokkuudesta työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä kun sitä havaitaan.

Työterveyslaitoksella äskettäin päättyneessä Sopuisa työyhteisö – kohti epäasiallisen kohtelun nollatoleranssia -hankkeessa toteutettiin kokonaisvaltainen interventiokokonaisuus, joka sisälsi organisaatiotason toimia, esimiesvalmennuksia sekä työskentelyä luonnollisten työyksiköiden kanssa. Hanke osoitti, että työskentely samanaikaisesti organisaation eri tasojen kanssa vie organisaatiota lähemmäs kiusaamisen nollatoleranssia. Hankkeen myötä muun muassa havaittu kiusaaminen väheni interventioyksiköissä enemmän kuin vertailuyksiköissä ja esimiesten kokemat esteet kiusaamisepäilyn puheeksi ottamisessa vähenivät.

Lisää tietoa työpaikkakiusaamisesta ja siihen puuttumisesta: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/
 

Lähde: Työterveyslaitos