Jokaisella työpaikalla ne lymyävät. Toiset ujommin, toiset näkyvämmin. Yleensä ne iskevät silloin, kun sitä vähiten odotat; leppoisassa kahvihetkessä, suunnittelupalaverissa tai viattomasti vessajonossa. Nimittäin työpaikan ankeuttajat.

Ankeuttajat voidaan jakaa karkeasti kahteen päätyyppiin: yleis-negatiivisiin ja huumorintajuttomiin. Yleis-negatiivisia ankeuttajia esiintyy keskimäärin huumorintajuttomia ankeuttajia enemmän Suomalaisilla työpaikoilla. Yleis-negatiivisilla mikään – siis mikään – ei ole koskaan hyvin; töitä on liikaa, niitä on liian vähän, projektit ahdistavat, niiden puute ahdistaa, vessapaperi on liian kovaa tai tarjottu pulla kuivaa. Kyllä te tiedätte. Yleis-negatiivinen ankeuttaja rypee pohjamudissa tästä tulevaisuuteen, vaikka kuinka työtoverit sieltä yrittäisivät kammeta ylös. Ja mikä pahinta, tämä ankeuttajatyyppi onnistuu salakavalasti vetämään pahaa-aavistamattomia kollegoitaankin ankeuden syövereihin – hitaasti mutta varmasti.

Yleensä yleis-negatiivisen ankeuttajan ahdinko ei rajoitu vain työpaikalle, vaan osansa saa myös yksityiselämä. Työpaikkojen yleis-negatiiviset ankeuttajat tunnistaakin helposti Facebookin avulla, vaikka ei näiden kanssa suoraan työskentelisikään: elämänsä jokaista epäkohtaa ja turhaumaa rikkinäisestä bussilipunleimauslaitteesta parisuhdeongelmiin somessa julkisesti vatvovat tyypit paljastuvat varsin usein myös työpaikkojen ankeuttajiksi. Teitä on siis varoitettu.

Paras ja oikeastaan ainoa keino perus-negatiiviselta ankeuttajalta suojautumiseksi onkin joko karu vältteleminen tai vaihtoehtoisesti yltiöpositiivinen suhtautuminen ankeuttamisyrityksiin esimerkiksi näin:

Ankeuttaja: ”Jahas, tämäkin homma meni sitten penkin alle, yllätys”.

Sinä: ”Ei mutta Pena! Eihän tämä mennyt yhtään NIIN penkin alle kuin viimeksi, muistatko? Silloin homma lirisi oikein huolella, nyt vain tämä yksi juttu”.

Saatte varmaan kupletin juonesta kiinni.

Huumorintajuttomat ankeuttajat taas ovat nimensäkin mukaisesti päätyneet tähän maailmaan vailla huumorintajun häivääkään, ja se jos mikä tässä tyypissä eniten ihmetyttää. Ei sillä, että kaikkien huumorintajun tulisi olla samanlainen, ehei, harva ymmärtää minunkaan juttuja puolet ajasta ja se on täysin ok. Haasteena kun näiden ankeuttajien kanssa on, ettei minkäänlainen juttu uppoa, koskaan. Tiedätkö ne hetket, kun heität palaverin alkuun jonkun yleispätevän, ketään loukkaamattoman letkautuksen, jolle kaikki muut ovat aiemmissa palavereissa nauraneet ja johon huumorintajuttoman ankeuttajan vastaus on kysyvä katse ja mutinaa tyyliin ”Niin, se budjetointihan tässä projektissa oli vielä auki..”.

Huumorintajuttomilla ankeuttajilla ei huumorin tajun lisäksi ole useinkaan sosiaalisia suhteita työpaikoilla. Tämä ankeuttajatyyppi ei seurustele kollegoidensa kanssa edes pakon edessä työpaikan virkistyspäivässä eikä kukaan tiedä tyypistä oikeastaan muuta kuin mitä hän työkseen tekee. Sanomattakin on selvää, ettei tälle tyypille kannata esitellä kovinkaan repäiseviä kehitysideoita tai kutsua tätä workshoppaamaan kuin korkeintaan talouden tahtotilaa, jos tilaisuuden tavoitteena on edes etäisesti tuulettaa vanhoja käytäntöjä. Yleis-negatiiviseen ankeuttajaan verrattuna huumorintajuton on kuitenkin varsin vaaraton tapaus työpaikoilla: vastapuoli tuntee itsensä korkeintaan pari kertaa idiootiksi, kunnes oppii pitämään suunsa kiinni ankeuttajan seurassa.

Löytyykö omalta työpaikaltasi ankeuttajaa?

Paula Narkiniemi

Vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina

Kommentit

36

Halvathinnat

I have bookmarked this website and I will keep visiting you for further such interesting posts.mene- http://www.halvathinnat.com/microsoft-windows-pro-8-1-lisenssi.html
50

K. Armas

Löytyy. Se kolmas tyyppi jonka unohit listata, nimittäin "työpaikan pelle". Tyyppi joka koittaa olla hauska tilanteessa ku tilanteessa ilman mitään tilannetajua, heittää letkautuksia palavereissa ku kaikilla on jo pinna kireällä ja halutaan vaan kotia, koittaa vääntää juttua vessajonossa kun porukka koittaa hiljaa päässään miettiä niin vaikeita asioita joista tämä "pelle" ei ikipäivänä tajuaisi yhtään mitään ja patoaa ärsyyntymistään ja stressiä huumorin varjolla ja lopulta räjähtää yleensä koko työpaikan myrkyttävin seurauksin. Paras tapa taistella näitä vastaan on esittää huumorintajutonta ja vältellä aina kun voi.
49

arvaa kumpi minä olen

Kirjoitus tuntuu olevan äärimmäisen extrovertin näkemys introverteistä kollegoista. Introvertin tehtäväksi työpaikalla jää usein ajatella realistisesti ja hieman jarrutella extroverttien harkitsemattomia hankkeita. Molempia tarvitaan.
32

Kyllä löytyy!

Olen kyllä eri mieltä. Ainakin tämä negailija ankeuttaja voi olla kyllä extrovertti itsekin. Kaikki on aina vaan huonosti ja se kyllä kerrotaan aina myös kovaan ääneen ja valitetaan päivästä toiseen! Toisen onnistumisetkin kuitataan jollain negatiivisella kommentilla ja vähätellään joka tavalla. Se masentaa iloisimmankin ihmisen lopulta! Hyvä ja hauska teksti!
39

Potter

Löytyykö ankeuttajaa? Jaa, tota tota. Just ny oon ilman duunii, mutta viimeks kun olin, niin kyllä siellä oli miehiä...
54

Fantastista...

Musta olis kyllä ihanaa jutskata sun kanssa paltsussa, ja kuunnella sun mielettömän upeita kokemuksia arkielämästä vaikka just vessajonossa tai ihan vessassakin. Olen varma että nauraisin sun jutulle ääneen. LOL! Kun näiden mukavien juttujen jälkeen ollaan sovittu jotakin pieniä työjutskia, voidaan sopia että se hiljainen tyyppi, kuka jostakin syystä istuu aina tekemässä vain töitä, voisi tehdä ne konkreettiset toteutukset meidän upeista ja hauskoista ideoista. Sitten kohta nauretaankin taas ja pidetään työpaikan ilmapiiristä huolta mollaamalla vessanjonossa sitä ainoa ihmistä siellä työpaikalla joka tekee töitä, jotta meidän muidenkin palkat voidaan maksaa. Varsinainen työpaikan ankeuttaja, kun ei nauranut viimeksi mut hyvälle jutulle siinä viime palaverissa!
34

ankeuttaja

Vaikuttaa hieman siltä, että kirjoittajalla on noussut oma erinomaisuus hattuunsa. Toivottavasti tekee myös töitä, sillä aika paljon on näitä jotka luovii eteenpäin olemalla hyviä tyyppejä, ja itse tuotoksensa ovat hevonpaskaa! Matalan riman ylitys erinomaisen tyylikkäästi fanfaarien säestämänä jos mikä on masentavaa. Sillä ei ole enää merkitystä mitä teet tai osaat kunhan olet hyvä tyyppi ja hankit meriittejä heppoisin perustein.
25

Tyyppi

Samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. On olemassa myös sellainen tyyppi, joka käyttää työpäivänsä muiden tyypittämiseen ja hehkuttaa omaa ylivertaista fiksuuttaan tauotta. Kaikenlaisia tyyppejä tarvitaan työpaikoilla, koululuokissa jne. Ja tyypit saavat mielestäni olla juuri sellaisia kuin ovat. Itse palkkaisin kuitenkin vain sellaisia tyyppejä, joiden työaika menee työntekemiseen, eikä työkavereiden arvioimiseen ja lokeroimiseen. Parhaana työkaverinakin pidän myös sellaista tyyppiä, joka keskittyy työaikana työhönsä.
14

Joopa joo

Eli jos ei hirnu kaiken maailman urpojen puujalkavitseille on siis ankeuttaja. No voi harmi, sitten olen.
31

nakkertton

Mielestäni eräs tärkeä ryhmä on myös hiljaiset mököttäjät. Ne tunnistaa siitä, että työvuoron vaihtuessa saattavat tulla jopa iloisena töihin, mutta mieliala laskee melkein heti. Syynä on usein se, että joku on tehnyt edellisessä vuorossa jotain väärin, jättänyt tekemättä tai tehnyt toisin kuin tämä henkilö tekisi. Hiljainen mököttäjä ei vaan osaa avata suutaan, vaan mököttää hiljaa kertomatta, mikä on mennyt vikaan. Joskus hiljainen mököttäjä on ottanut edistysaskeleen, ja kertoo kyllä mikä on mennyt pieleen. Tällöin hän tosin kertoo sen jollekin aivan toiselle, kuin sille, joka on toiminut hänen mielestään väärin. Näin kukaan ei voi oppia erheistään, ja hiljainen mököttäjä on aina se hiljainen mököttäjä, joka tulee latistamaan toisten hyvän päivän.
13

S. Arkastinen

Negatiivisuus voi olla myös sarkasmia. Se on sitten kuulijan oma vika jos sitä ei ymmärrä ja sitten kirjoitellaan tällaisia "analyysejä" internetti täyteen.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.