Susanna Böckerman kertoo työstään Karelia Arcticin toimitusjohtajana.

1) Taustasi: Miten päädyit alalle?

Uskon sattumiin. Juuri sattumien kautta päädyin tämän pienen yrityksen toimitusjohtajaksi, kun vasta alkuvuodesta työskentelin suuressa amerikkalaisessa teknologiayrityksessä – ja suhasin ympäri maailmaa. Ehkä yksi käännekohta elämässäni oli, kun toinenkin vanhemmistani nukkui pois alkuvuodesta ja tajusin, että en ole koskaan silloin paikalla kun minua tarvitaan. Oli sitten kyse suru-uutisista, ystävien merkkipäivistä, lapseni koulujuhlista…Olin valmis muutokseen ja vain radikaalimpi muutos tuntui olevan riittävä repäisemään minut irti totutusta, turvallisesta ja erittäin vaativasta työstä.

Nykyiseen työhöni Karelia Arcticiin päädyin tuttavien houkuttelemana. Innostuin valtavasti. Minulla on paljon tehtävää: niin strategisia kuin operatiivisiakin asioita, mutta suurimpana muutoksena menneeseen on se, että kaikella mitä teen on vaikutus ja merkitys kokonaisuuteen. Samaa ei aina voi sanoa suuren yrityksen rattaissa.

2) Mitä työsi pitää sisällään?

Toimitusjohtajan roolissa työtehtävät ovat hyvin moninaiset. Teen kaikkea mahdollista, kuten suunnittelua, operatiivista yrityksen pyörittämistä, tuotannon seurantaa ja kehitystä, myyntiä ja markkinointia, toimin yhteistyökumppaneiden kanssa ja työstän strategisempaa liiketoiminnan suunnittelua, jossa kansainvälistyminen on keskeisenä teemana. Onnekseni tuotteemme ja PIHQA-brändimme on otettu todella positiivisesti vastaan.

On ihana puhua arvoista ja tuotteista, joihin itse uskoo sataprosenttisesti. Suomen luonto on ollut meidän lääkekaappimme jo satoja vuosia, joten on hyvä muistaa, että ei kannata lähteä metsää edemmäs löytääkseen vastauksen ja avun moneen ongelmaan. Jo pelkästään metsäntuoksu sytyttää ainakin meidän suomalaisten silmissä ilon ja saa hymyilemään.

3) Millaisia työpäiväsi ovat?

Työpäiväni vaihtelevat valtavasti ja se tekee työstäni erittäin mielekästä. Olen usein toimistolla operatiivisessa roolissa. Minulla on paljon myös asiakas- ja kumppanitapaamisia. Järjestämme lisäksi tilaisuuksia ja olemme mukana erilaisissa tapahtumissa. Luonnollisesti mukaan mahtuu myös johtokunta- ja hallitustyötä sekä niiden tuomaa byrokratiaa.

Aikataulut voin määritellä hyvin joustavasti. Joskus tosin edelleenkin huomaan tekeväni töitä kotona myöhään illalla, jopa yöllä, ja vain siitä syystä, että olen tottunut tekemään niin 20-vuotisen KV-urani aikana.. Edellisen työpaikkani pääkonttori oli 10 tunnin aikaeron päässä ja tein töitä kellonajoista riippumatta.

4)  Mikä on parasta työssäsi?

Parasta on ilman muuta työn monipuolisuus. Oman osaamisen hyödyntäminen, mutta myös uusien asioiden opiskelu ja haltuunotto. Ekstroverttinä minulle tuo paljon iloa ja energiaa uusien ihmisten tapaaminen. Olen yllättynyt kuinka paljon ihmisissä on positiivisuutta ja aikaansaamiskykyä, kun tehdään työtä, josta saa myös nauttia.

Edellinen alani oli hyvin teknologia- ja miesvoittoinen, jopa siinä määrin että aikanaan eräässä, noin 200 henkilön tilaisuudessa Saksassa minut esiteltiin näin: “Seuraava puhujamme on erityinen vieras, ei vain siksi, että hän on tapahtuman ainoa nainen…”.

Positiivisesti on yllättänyt myös yhteiskunnan aito apu ja kiinnostus viedä suomalaisia tuotteita ja palveluita ulkomaille. Esimerkkinä Team Finland, jossa on huippuosaajia auttamassa Suomea maailmankartalle. Yllättävintä heidän kanssaan työskennellessä on ollut se, että kyse ei ole liiketoiminnasta ja sen tuomista voitoista, vaan aidosta tavoitteesta saada Suomesta lupaavia teknologioita ja tuotteita maailmalle – ja sitä kautta pitkällä aikavälillä tuottoja yhteiskunnallemme. Palvelua voisi strategisuudessaan jopa verrata Suomen neuvolatoimintaan, jolla autetaan lapsia turvallisesti maailmaan ja aikanaan veronmaksajiksi (toivottavasti Suomeen).

Yrityksemme arvot, luonnon ja eläinten läheisyys verrattuna aikaisempaan IT- ja teknologiakeskeisyyteen on minulle todella tervetullut muutos: jopa lähipiirini on huomannut muutoksen persoonassani. Koen itsekin olevani parempi esimies, äiti ja äitipuoli, vaimo ja ystävä nyt kun IT-kupla on puhjennut ympäriltäni. 

5)  Mikä on haasteellisinta työssäsi?

Haasteellisinta on luonnollisesti vielä pienen yrityksen rajalliset resurssit, jonka takia joudumme olemaan erityisen harkitsevia ja innovatiivisia mm. myynti- ja markkinointitoimissamme. Sosiaalisen median hyödyntäminen loppukäyttäjämarkkinoinnissa on huiman mielenkiintoista, mutta vaatii perehtymistä. Onnekseni IT- koulutustaustani ja kokemukseni vuoksi kyseessä ei ole muuta kuin ajankäyttöongelma.

Juuri taustani takia aihe on kiinnostava, mutta toisaalta minun pitää myös pystyä priorisoimaan ja delegoimaan, koska yksin ei saa, ei pysty eikä pidä kuvitella pystyvänsä kaikkeen. Toisaalta oman haasteensa tuovat ihmiset, jotka ovat erilaisia ja kaikkien vahvuudet pitäisi saada näkyviin ja käyttöön yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Mikään ei ole työelämässä ikävämpää kuin luottamuksen puute ja siitä seuraava mikromanagerointi.

6)  Miten vietät vapaa-aikaasi?

Opiskelen AaltoEEssä Global Leader -ohjelmassa tavoitteenani Executive MBA -tutkinto. Terrierimme Luna ja Lily saavat minut liikkumaan luonnossa, ja vanhana partiolaisena liikun mielelläni. Espoon keskuspuisto on suorastaan luksusta arjessa. Kesäisin purjehdimme perheen kanssa karvakuonot mukana pääosin Turun ihanassa vertaansa vailla olevassa saaristossa. Ihanaa olisi, jos aikaa riittäisi vielä myös vanhaan aktiiviharrastukseeni eli golfiin. Varsinkin kun toimistomme on nyt vain kahden driven mitan päässä TAGin viheriöltä. Ja jos vielä jää hetki aikaa, sisustuslehtien pino odottaa yöpöydällä uusien PIHQA-testituotteiden vieressä.

7)  Miten neuvoisit alasta haaveilevaa?

Pääsin sattumalta osallistumaan valtakunnalliseen tutkimukseen, jonka kohderyhmänä oli samanikäiset ja samalla koulutustaustalla olevat ihmiset. Siellä tuli esiin kuinka monella tavalla nykyään voi perehtyä uuteen alaan tai rooliin.

Sosiaalisen median seuraaminen ja hyödyntäminen alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus ja se sopiikin ujoille suomalaisille hyvin. Mielestäni hyvä ajatus alalle pyrkivälle on rohkea yhteydenotto kiinnostaviin yrityksiin, ei välttämättä vain tietyn roolin palkkaavaan esimieheen, vaan esim. yrityksen työntekijöiden haastattelu sopivassa yhteydessä. Kyseisessä tutkimuksessa (kolmessa viikossa neljä ihmistä 15 henkilön ryhmästä) oli omaa roolia ja uraa miettiessään löytänyt itsensä uuden mahdollisuuden edestä, osa sellaista edes hakematta.

Ole siis aktiivinen ja näytä aito kiinnostuksesi. Myös harrastuksilla on yllättävän suuri merkitys uutta alaa ja työtä hakiessa. Rohkeimmat tekevät itsestään videon, jolla voivat vakuuttaa työnantajan, ei vain osaamisestaan, vaan myös lumoavasta vai pitäisikö sanoa kiinnostavasta persoonastaan.

Olen ollut mukana valitsemassa kaksi vuotta sitten kansainväliseen rooliin henkilöä, ja voittajaksi selviytyi ainoan videohakemuksen tehnyt kandidaatti – mistäpä muualta kuin Ruotsista. Me suomalaiset olemme vähän arkoja pyytämään apua, vaikka esimerkiksi mentorin hankkiminen olisi monelle hyvä idea. Mottoni on aina ollut ”Mikään ei ole mahdotonta jos vain tarpeeksi sitä haluaa.”

 

www.pihqa.com