(Työ)moka ei ole maailmanloppu
Oletko koskaan mokannut töissä? Älä huoli, meistä jokainen varmasti on.
Moka tuntuu sillä hetkellä maailmanlopulta, mutta ei se sitä ole. Jokainen epäonnistuu joskus ja virheitä sattuu kenelle tahansa. Mokat vaikuttavat meissä eri tavalla persoonastamme ja itsetunnostamme riippuen.
– Inhimillisiä mokia sattuu aina, kun on kyse ihmisistä. Toiset ovat herkempiä arvostelulle kuin toiset – eli mokatkin koetaan hyvin eri tavoin. Mokailuun liittyy vahvasti häpeän kulttuuri eli virheen tekeminen hävettää. Koska mokan tehnyt häpeää ja harmittelee jo valmiiksi, syyllisten etsimisen sijaan kannattaisikin painottaa sitä, mitä mokasta voidaan oppia, Roiman henkilöstöjohtaja Ilse Manner sanoo.
Kukaan ei mokaile työssä tahallaan. Jokaiselle voi sattua tahattomia mokia, mutta mokailujen syitä kannattaa aika ajoin miettiä. Onko aikaa ja resursseja tarpeeksi? Ovatko työtehtävät ja osaaminen balanssissa?
– Syyttelemisellä ei ratkea mikään, vaan enemmänkin peräänkuuluttaisin ”moka on juhlanpaikka” -tyyppistä ajattelutapaa. Itseohjautuvuus on hyvä asia, mutta ilman selkeää suuntaa ja jaettuja toimintatapoja se voi myös lisätä ”mokailun” mahdollisuutta, kun ei ole yhteistä ymmärrystä siitä, miten asioita ratkaistaan ja mihin tässä ollaan isossa kuvassa tähtäämässä. Ihmisten jäädessä yksin ratkaisemaan asioita, on suuri riski, että tulee ainakin jonkun mielestä ”mokattua”, jos ratkaisuja arvioidaan jälkikäteen, Manner sanoo.
Esimiestyö keskiössä
Esimiesten ymmärrys inhimillisiä tekijöitä kohtaan ovat olennainen osa mielekästä työympäristöä. Johdon on oltava hereillä kaikissa tilanteissa ja havaittava mahdolliset muutokset esimerkiksi resursseissa ja henkilöiden työtehtävien sopivuudessa.
– Oikea tarkastelukulma haasteellisillekin tilanteille on ajatus, että mitä me tästä opimme? Useimmiten on kuitenkin kyse isommasta kokonaisuudesta, kuin yhden ihmisen mokasta. On turha lisätä häpeän tunnetta osoittelemalla sormella virheen tekijää. Kun henkilö tulee nähdyksi ja kuulluksi eli kokee olevansa merkityksellinen, saa työskennellä itselleen sopivissa työtehtävissä ja häntä arvostetaan, työhön sitoutuminen lisääntyy – jolloin virheiden mahdollisuuskin usein vähenee, Ilse Manner pohtii.
Yhteinen merkitys tekemiselle koko organisaatiossa on hyvä lähtökohta, joka vähentää mokien mahdollisuutta ja lisää motivaatiota. Kuunteleminen, ihmisten tunteminen, puhuminen ja yksilön omat motivointitekijät ovat asioita, joiden eteen kannattaa työskennellä.
– Esimiestyön ”kultahana” on se, että tuntee ihmiset ja heidän tarpeensa. Kun omaa kuuntelemisen taidon ja osaa käsitellä myös hankalia asioita rakentavasti, saa ihmisten luottamuksen ja huomaa kokonaisuuden kannalta olennaiset yksilön motivointitekijät. Esimiehenä ja työkaverina onkin tärkeää nostaa mokan takia häpeän kourissa painiva henkilö uudestaan ylös ja kannustaa eteenpäin.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin tammikuussa 2019.
