Työelämän eroja Virossa ja Suomessa

Työelämä on hyvin erilaista Suomessa ja Virossa. Suurin ero on se, että työehtosopimusten piirissä on vain noin neljännes Viron työssäkäyvistä. He työskentelevät lähinnä julkisella sektorilla.

– Oikeastaan ainoa koko Viroa koskeva yleissitova työhön liittyvä sopimus on sopimus minimipalkasta (430 €). Monet asiat, jotka on mainittu meillä Suomessa työehtosopimuksissa, on Virossa säädetty työlainsäädännössä. Virossa suurimmissa osassa ammatteja ei ole taulukkopalkkoja, Hannu Arhinmäki Suomen suurlähetystöstä Tallinnasta kertoo.

Valtaenemmistö virolaisista neuvottelee työsopimuksen suoraan työnantajan kanssa. Esimerkiksi vuosiloma on työlainsäädännössä määritelty 5 viikkoa (kahden työvuoden jälkeen) mutta työntekijä voi sopia omassa työsopimuksessaan työnantajan kanssa pidemmänkin loman.

Virossa on työvoimapulaa

Virossa on työvoimapulaa ja työnantajat kilpailevat hyvistä työntekijöistä.

– Tämä on johtanut palkkatason nousuun, joka oli viime vuonna 6 % ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 8 %. Vaihtuvuus on myös suurta eli työpaikkauskollisuus on suomalaista pienempää. Työpaikkaa vaihdetaan heti, jos saadaan vähänkin parempaa palkkaa jostain muualta. Tähän on osasyynä myös Viron tasavero, Hannu Arhinmäki valottaa.

Sairaustapauksissa työntekijän omavastuu on Virossa kolme päivää. Tällöin työntekijä menettää kolmen päivän palkan.

– Tämä on johtanut siihen, että monet tulevat sairaana töihin tai ottavat sairauspäivät vuosilomapäivinä. Pyhäkorvausta ei automaattisesti ole, Arhinmäki sanoo.

Jos työsopimuksessa on sovittu, että sunnuntai on työpäivä, ei pyhälisää makseta. Pyhälisän saa automaattisesti vain valtiollisina juhlapäivinä kuten jouluna ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä.

Työmatkavähennystä ei virolaisessa verotuksessa ole. Suuret tehtaat joutuvat usein kustantamaan yhteiskuljetukset työntekijöilleen. Luontaiseduista syntyvät veroseuraamukset maksaa työnantaja.

– Virossa työntekijä on suhteellisen helppo irtisanoa, mutta hän saa viiden työvuoden jälkeen yhden kuukauden täyden palkan ja kymmenen vuoden jälkeen kahden kuukauden palkan. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on olemassa, mutta sen kesto on lyhyempi kuin Suomessa eikä se edellytä ammattiliiton jäsenyyttä, Hannu Arhinmäki summaa.

Virolainen työelämä on johtajakeskeistä

Virossa työelämä on suomalaiseen verrattuna enemmän johtajakeskeistä. Työntekijät tekevät sen, mitä määrätään eivätkä muuta.

– Virossa on paljon myös ulkomaalaistaustaisia yrityksiä, joissa noudatetaan täysin samaa yrityskulttuuria kuin muualla maailmassa ja start-up-yrityksiä, joissa ollaan hyvinkin innovatiivisia, Hannele Valkeeniemi Suomen suurlähetystöstä Tallinnasta kertoo.

Kiinnostava huomio on, että työn tuottavuus työtuntia kohden on Suomessa edelleen kolminkertainen Viroon nähden. Jako naisten ja miesten töihin on vahvempaa kuin Suomessa ja palkkaerot miesten ja naisten välillä ovat suuret.

– Työ- ja vapaa-ajan ero ei ole niin jyrkkä Virossa kuin Suomessa. Työasioissa on tapana soitella myöhäänkin illalla tai viikonloppuna. Työn tekemistä ei siis lopeta kellon mukaan, Valkeeniemi valottaa.

Virolaiset käyvät töissä Suomessa

Virolaisia asuu eli on kirjoilla Suomessa noin 50 000. Suurin osa on töissä. Lisäksi on ainakin 20 000, jotka eivät ole kirjoilla Suomessa, mutta käyvät töissä Suomessa.

Virolaisten tilastojen mukaan suomalaisia on kirjoilla Virossa noin 7000, joukossa on eläkeläisiä ja lapsia. Suomalaisia ei ole paljon töissä virolaisissa työpaikoissa, mutta  itsensä työllistäjiä ja yrittäjiä on sitäkin enemmän.

– Yksi merkittävä ero virolaisen ja suomalaisen työelämän välillä on ay-liike. Virossa se on Suomeen verrattuna kovin heikko, Hannele Valkeeniemi sanoo.

Virossa keskimääräinen bruttopalkka on noin kolmasosa suomalaisesta palkasta ja lääkäreillä ero on vielä suurempi. Suomessa virolaislääkäri ansaitsee helposti viisi kertaa sen minkä Virossa.

Entä suomalaiset töissä Virossa?

Vaikka suomalaisessa mediassa on ollut paljon juttuja siitä, kuinka Viro houkuttelee suomalaisia IT-osaajia töihin Viroon, menijöitä on ollut melko vähän.

Viron väestörekisteriin oli kirjattu 1.1.2016 yhteensä 6955 suomalaista. Se ei  kuitenkaan tarkoita, että he asuisivat Virossa koko ajan. Virossa kirjoilla olevilla voi olla esimerkiksi kesämökki tai kakkosasunto Tallinnassa eli he voivat olla kirjoilla myös Suomessa ja Suomen sosiaaliturvan piirissä.

Suomi ja Viro muodostavat pääkaupunkien ympärillä yhteisen talousalueen, Talsingin, jossa on helppo liikkua elämäntilanteen tarpeen mukaan yli rajan.

Talsinkilainen toimittaja-kääntäjä, Svalbo Communications Oy:n yrittäjä Terhi Pääskylä-Malmström on työskennellyt Suomessa ja Virossa jo kohta seitsemän vuoden ajan. Hän kannustaa Viroon töihin haikailevia opiskelemaan kieltä ja luomaan verkostoja.

– Yrityskulttuurin eroja Suomen ja Viron välillä on ollut mielenkiintoista seurata. Virossa päätökset tehdään nopeasti ja tilattua työtä odotetaan huomiseksi, viimeistään ylihuomiseksi. Tässä on ollut sopeutumista, mutta lähes aina olen saanut junailtua asiat niin, että pysyn aikataulussa, Terhi Pääskylä-Malmström sanoo.

Virossa toimivien suomalaisyritysten lukumäärää on vaikea arvioida. Viron yritys- ja yhdistystekisteristä löytyy noin 4500 kokonaan suomalaisomistuksessa olevaa yritystä. Näistä vain osa toimii aktiivisesti.

– Oma yritykseni on täysin suomalainen, mutta tiedän monia joilla on yritystoimintaa niin Virossa kuin Suomessakin. Verkostoilla on voimakas vaikutus Viron yrityselämään, ja saan viikoittain puheluita ja erilaisia avunpyyntöjä. Virossa kaikki tuntevat kaikki, ja erityisesti Virossa toimivien Suomi-kytkösten piirit ovat erittäin pienet, Terhi Pääskylä-Malmström kertoo.

EU-maasta toiseen eli tässä tapauksessa Suomesta Viroon tehtävä työ on aina arvonlisäverotonta, mutta työn hinnoittelu voi olla Suomessa jopa kuusinkertaista Viroon verrattuna.

– Vaikka hinnoista joutuu välillä neuvottelemaan, Virossa arvostetaan ammattitaitoa ja osaamista. Myös sillä on merkitystä, että osaan paikallista kieltä. Vaikka yritysmaailmassa kommunikoidaan pääasiassa englanniksi, viron kielen oppimisesta on ollut minulle ainoastaan hyötyä, Terhi Pääskylä-Malmström sanoo.

Vaikka Terhi Pääskylä-Malmström asuu tällä hetkellä Suomessa, hän haaveilee hotellielämän sijaan omasta Viron asunnosta.

– Matkustan Helsingin ja Tallinnan väliä pari kertaa kuukaudessa. Vaikka hotellissa tai ystävien luona majoittuminen on mukavaa, ja samalla saan hoidettua myös sosiaalisia kontakteja, olen alkanut mieheni kanssa katsella Virosta omistusasuntoa, Terhi Pääskylä-Malmström sanoo.

Asiantuntijoina: Hannu Arhinmäki ja Hannele Valkeeniemi, Embassy of Finland, Tallinn, Estonia.

www.finland.ee