Blogi

Taltuta luomisen tuska

Luovuutta vaativa työ on usein vaikea aloittaa. Kun siihen suhtautuu oikein ja vailla romanttisia haaveita, saattaa saada jotain valmiiksikin.

Kirjoitat sitten joulukorttia, työhakemusta, blogitekstiä tai tuhatsivuista romaania, kärsit varmaan joskus valkoisen paperin kammosta. Luomisen tuskasta. Kun et vain kykene aloittamaan kirjoittamista lainkaan, sujuvan tekstin tuotto takkuaa tai keskeytät työsi kymmenen kertaa tunnissa.

Jos aivot eivät saavuta haluttua flow-tilaa, on tekstin tuottaminen haastavaa. Oikeaa olotilaa ei kannata kuitenkaan jäädä odottelemaan. Luovaan työhön keskittymistä voi helpottaa yksinkertaisilla konsteilla.

Hävitä häiriöt

Keskeytyykö työsi jatkuvasti? Laita kaikki kilkattavat laitteet äänettömälle. Klikkaa nettisivustot kiinni. Sulje ovi tai laita kuulokkeet korville.

Testaa, minkälainen ympäristö sopii sinulle parhaiten. Joillekin hiljaisuus on häiriö ja työ soljuu helpoiten tasaisen taustamelun tahdissa vaikkapa kahvilassa.

Poista pelko

Luominen on pelottavaa. Epäonnistuminen vaanii kulman takana aina, kun pistät itsesi alttiiksi. Tekstissä tai taideteoksessa näkyy aina jotain sisimmästämme. Kun siitä saa huonoa kritiikkiä, on se suora viilto sieluun.

Silti ainoa tapa tulla jossain hyväksi, on tehdä sitä uudelleen ja uudelleen. Kehittymistä ei tapahdu ennen kuin ryhdyt toimeen.

Perfektionismi on blokannut monta briljanttia mieltä. Harva meistä luo täydellistä jälkeä ensisutaisulla.

Kirjoita jotain. Ajatuksenvirtaa putkeen. Kunhan saat asiaa paperille. Tekstiä voi aina korjailla ja parannella myöhemmin. Luo rönsyilevä ja hatara runko ja kohenna sitä sitten pala palalta.

Irrottele ja pidä hauskaa.

Hyväksy epämukavuus

On ahdistavaa ja epämukavaa tuntea ettei osaa jotain tai ei kykene keskittymään. Se on kaikin puolin kamala tunne. Mutta ei mitään muuta. Se ei satuta, ei tapa eikä aiheuta mitään sen kummempaa.

Totuttele saamattomuuden tunteeseen, anna itsesi valittaa ja tuntea olosi kurjaksi. Huomaat ettei se ole niin vakavaa. Kärvistele, tylsisty, sääli itseäsi ja ala hommiin.

Tapa unelmasi

Me fantasoimme, kuinka helppoa, ihanaa ja palkitsevaa luominen on. Siirrymme ajatuksissamme urakan loppuun, hetkeen, jossa saamme ehkä hyvää palautetta työstämme. Hekumoimme luomisen synnyttämässä saavutuksen tunteessa.

Unelmointi lopulta vain lisää rimakauhua ja onnistumisen pakkoa. Ja se kuluttaa turhaa aikaa ja energiaa.

Ensin täytyy hoitaa synnytys. Se raaka, työläs ja sisuksia repivä työ. Ei odottaa, vaan luoda itse inspiraatio, etsimällä etsiä sitä.

Ja sitten kuluttaa istumalihaksia ja hermoja.

”Luova työ on aina - alusta alkamista." - Juhani Siljo