Sopimusrikkomuksen seuraus, jos sopimussakon määrää ei ole sovittu

Toukokuussa 2019 annetussa Turun hovioikeuden ratkaisussa S 18/629 katsottiin, että kaupunki oli rikkonut syrjintäriitaa koskeneen sovintosopimuksen salassapitoehtoja. Sopi-musrikkomuksesta huolimatta kaupunkia vastaan nostettu sopimussakkovaatimus hylättiin, koska sovintosopimuksessa ei ollut sovittu sopimussakon suuruutta.

Kaupungin katsottiin ilmaisseen ulkopuoliselle taholle tietoja sovintosopimuksesta sen salassapitoehtojen vastaisesti ja siten syyllistyneen sopimusrikkomukseen. Sovintosopimuksessa oli sovittu, että ”sopijaosapuolet pidättäytyvät paljastamasta tämän sopimuksen ehtoja ulkopuolisille sopimussakon uhalla”. Sopimussakon suuruudesta ei ollut sovittu.

Sopimuksen toinen osapuoli vaati kaupungilta sopimussakkona 23.000 euroa. Vaadittu summa vastasi sovintosopimuksessa sovitun hyvityksen määrää kahdella kerrottuna. Perusteena vaatimukselle esitettiin se, että avoimeksi jätetyn sopimussakon määrästä olisi pitänyt sopia sopimusrikkomustilanteessa ja kun sopimukseen ei ollut päästy, olisi tuomioistuimen tehtävä päättää sopiva sopimussakon määrä.

Tuomioistuin totesi, ettei ole sen tehtävä täydentää sopimusta jälkikäteen sopimussakon suuruuden osalta. Asiassa ei esitetty mitään selvitystä siitä, miksi sopimussakon suuruutta ei ollut kirjattu sopimukseen tai että toisella osapuolella olisi yksipuolinen oikeus määritellä sopimussakon suuruus. Koska sopimussakon suuruudesta ei ollut sovittu mitään, kaupunkia ei voitu velvoittaa maksamaan sopimussakkoa sopimusrikkomuksensa johdosta.

Tapaus muistuttaa siitä, että sopimussakko on nimenomaan etukäteen sovittava seuraamus sopimusrikkomuksen varalta. Sopimussakko voi olla kiinteä summa tai sille voidaan määritellä laskentaperusteet, jonka mukaan tarkka summa lasketaan. Toisin kuin vahingonkorvaus, sopimussakko ei riipu vastapuolelle tosiasiassa aiheutuneen vahingon suuruudesta. Sopimussakko tulee maksettavaksi, vaikka sopimusrikkomus ei olisi aiheuttanut lainkaan vahinkoa. Olennaista on kuitenkin se, että sopimussakosta ja sen suuruudesta on sovittu riittävän yksiselitteisesti.

Tämän uutiskirjeen julkaisuhetkellä hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Määräaika valituksen tekemiseen päättyy 9.7.2019.