Raitista ilmaa ja maiseman skannailua: Helsingin kaupungin rantavahdilta vaaditaan valppautta ja pelisilmää

Valtiotieteitä opiskeleva Mari Kolkki toimi tänä kesänä Helsingin kaupungin rantapelastajana Marjaniemen rannalla.

Rantapelastajan työtä hän kuvailee akateemisten opintojen ja kirjastossa istumisen täydelliseksi vastapainoksi. Aurinkoloma se ei silti ole. Työ vaatii reipasta asennetta. ”Monella on ajatus, että rannalla istutaan ja otetaan aurinkoa, mutta todellisuudessa työssä täytyy olla skarppina ja maisemaa tulee seurata jatkuvasti. Laskemme ihmismääriä ja huomioimme riskiryhmät etukäteen”, Mari kuvailee.

Kattava perehdytys

Vaikka Mari on toiminut rantapelastajana jo aikaisemmin, tarjosi Helsingin kaupunki hänen mukaansa erityisen kattavan perehdytyksen. Työn saatuaan pääsee esimerkiksi osallistumaan Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Rantapelastajakurssi kaupungin kustantamana. Aiempi kokemus ei näin ollen ole välttämätöntä, mutta urheilullisuus, heittäytymiskyky ja valppaus auttavat pärjäämään työssä. ”Kurssilla tehdään harjoituksia, joita kilpauimarikin voi vieroksua. Esimerkiksi kylmässä avovedessä suoritettavat harjoitukset voivat olla harrastajallekin outoja”, Mari naurahtaa. ”Kaikilla oli kuitenkin todella hyvä tsemppi päällä ja hitsauduimme jo kurssilla tulevien työkavereiden kanssa tiiviiksi porukaksi”, Mari kehaisee.

Vastuullista ja itsenäistä työtä

Viiden hengen tiimissä töitä tehnyt Mari kävi alkukesästä omien rantalaistensa kanssa tutustumassa rantaan ja he pääsivät yhdessä pohtimaan, miten valvonta on paras toteuttaa. ”Marjaniemen rannan profiili on sinä mielessä haastava, että kyseessä ei ole sileä hiekkaranta, vaan näköesteitä on paljon ja vesi muuttuu nopeasti syväksi”, hän kuvailee. Hän lisää, että etenkin helleaaltojen aikaan sai olla erityisen skarppina. ”Meillä oli työkavereiden kanssa erinomainen vuorovaikutus ja sumplimme päivän kierrot fiilispohjalla. Vaihtelimme paikkoja, ettei tarvitse istua paikallaan koko päivää.”

Tasapainoa akateemisiin opintoihin

Rantapelastajana Mari viihtyy erityisesti työn luonteen vuoksi: työssä pääsee aidosti nauttimaan kesästä ja ulkoilmasta. ”Suomen kesä on välillä sateinen, eli jos haluaa siistin sisäduunin kannattaa ehkä valita jotain muuta. Itse olen kuitenkin onnellinen, että saan viettää kesän hellepäivät ulkona auringossa, eivätkä ne mene sivu suun työvuorojen takia”, Mari tuumaa. Hän lisää, että hän pitää urheilusta, joten työ korreloi niidenkin intressien kanssa. ”Olen vielä opintojen alkupäässä, eli välillä on mukava kirmata hakemaan raitista ilmaa kirjastossa istumisen ohelle. ” Omia tiimikavereitaan hän kuvailee myös aivan ykkösiksi. ”Meillä on ollut todella rento ilmapiiri ja työpäivien jälkeen kävimme usein pelaamassa korista ja vietimme aikaa porukassa”, Mari kertoo.

Kuva: Niko Jekkonen
Teksti: Charlotta Forsberg

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.