Työnhaku

Pätkätyö opettaa tärkeitä taitoja

Moni pitää pätkätyötä uransa jarruna, mutta voisiko se olla myös voimavara?

Ura- ja bisnesvalmentaja Pilvi Nybomin mukaan pätkätyö kehittää juuri sellaista osaamista, jota työelämässä nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan.

Pätkätyö on modernin työelämän vitsaus, joka on juurtunut muutoksen otolliseen maaperään pysyvästi. Olen itsekin tehnyt pätkätyötä yhtä työsuhdetta lukuun ottamatta koko elämäni. Tälle matkalle on kuulunut lukemattomia hätäisiä perehdytyksiä, tuntemattomaksi jääneitä työkavereita ja paljon taloudellista epävarmuutta, mutta myös vapautta, jännittäviä haasteita ja ymmärrystä erilaisista tavoista tehdä ja toimia.

Voisiko pätkätyön tekemisestä olla erityistä hyötyä ja voisiko sitä ajatella mielekkään uran rakentajana?

– Pätkätöiden negatiivisuus ja yli 50-vuotiaiden työllistymisen mahdottomuus ovat kaksi uskomusta, joihin uravalmentajana törmään jatkuvasti. Siitä huolimatta yli 50-vuotiaat työllistyvät jatkuvasti ja pätkätyössä on myös toinen, positiivisempi puolensa, kokenut ura- ja businessvalmentaja ja InCoaching -yrityksen perustaja Pilvi Nybom sanoo.

Esimerkiksi rekrytoinnin näkökulmasta pätkätöiden lisääntyminen on tuonut positiivisen muutoksen siihen, ettei työuran tarvitse olla yksiselitteisen nousujohteinen, vaan työkokemusta on voitu kerätä monin tavoin. Tämä näkyy Nybomin mukaan nykyisten CV:iden erilaisuutena.

– Maailma on muuttunut. Jos toimitusjohtaja ennen sai lähtöpassit 50-vuotiaana, ura oli usein siinä. Nyt hän voi lähteä vuodeksi maailmanympäryspurjehdukselle ja palata sen jälkeen latautuneena takaisin työelämään.

Tyypillisiä työsuhteita on yhä vähemmän

Pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet voivat tuoda positiivista ryhtiä uran rakentamiseen. Silloin ei ainakaan tule jäätyä roikkumaan työsuhteeseen, joka estää kehittymisen.

– Jos omassa organisaatiossa on mahdoton päästä eteenpäin tai palkkakehitys polkee hyvästä suoriutumisesta huolimatta paikallaan, voi olla järkevää vaihtaa työpaikka esimerkiksi projektiin, josta saa hyödyllistä osaamista. Sen kautta voi jälleen avautua uusia ovia.

Aika, jolloin työsuhteet jaoteltiin tyypillisiin ja epätyypillisiin on Nybomin mukaan lopullisesti mennyttä.

– Tästä ajatuksesta kannattaa luopua. Ennen tyypilliset työsuhteet kestivät vuosikymmeniä ja yritykset kantoivat huomattavasti enemmän vastuuta työntekijöistään. Nyky-yritykset puolestaan toimivat pelikentällä, jossa yllättäviin muutoksiin vaaditaan nopeaa reagointia, ja siksi jokaisen tulee varmistaa, että pysyy mukana alansa kehityksessä.

Pätkätyö opettaa tärkeitä työtaitoja

Miten sitten kehittyä ammatillisesti, jos työsuhteet ovat lyhyitä projekteja tai  määräaikaisuuksia, joissa joutuu ulos ennen kun on omaksunut puoliakaan yrityksen prosesseista?

Nybomin mukaan tärkeintä on löytää omaa uraa ohjaava punainen lanka ja draiveri, eli selvittää, mikä itseä ajaa eteenpäin ja mikä tekemistä syvemmin motivoi. Ajatus on, ettemme tee työtä yksin rahasta, vaan kaipaamme työllemme syvempää tarkoitusta. Ura-ankkurina voi toimia esimerkiksi halu ratkaista tietynlaisia ongelmia tai auttaa ihmisiä tietyn osaamisen avulla.

– Kun tämän merkityksen ymmärtää, alkaa automaattisesti tehdä parempia valintoja. Seuraavan etapin ohella uraa kannattaa suunnitella myös 5–10 vuoden tähtäimellä. Siinä ajassa voi tapahtua jo mitä tahansa. Olennaista on, että kaikessa tekemisessä on jokin yhteinen nimittäjä joka palvelee omaa tavoitetta.

Lisäksi pätkätyöt opettavat työmarkkinoilla äärimmäisen tärkeitä työtaitoja: jatkuvaa itsensä kehittämistä, verkostoitumista, laajojen kokonaisuuksien hahmottamista, yrittäjyyshenkisyyttä ja itseohjautuvuutta.

– Maailma muuttuu, eikä kenelläkään ole kristallipalloa. Siksi näiden taitojen ylläpitäminen on tärkeää ihan kaikille, myös vakituisessa työssä oleville. Toinen juttu on, etteivät yritykset pärjää loputtomiin työllistämällä vain oman alansa erikoisosaajia. Lisäksi heidän tulisi palkata riveihinsä multitalentteja, joilla on kokemusta monipuolisemmista tehtävistä ja toimintaympäristöistä. Tässä pätkätyössä saadut kokemukset ovat iso voimavara.

Anna Väre