Palkat eri maissa: Minne muuttaa elintason perässä?
Suomessa rikastumista hankaloittaa kova verotus ja lisäksi elämisestä saa maksaa itsensä kipeäksi. Missä asuminen kannattaisi, jotta työteolle saisi mahdollisimman hyvän vastineen?
Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Mika Idmanin kysymykseen on mahdoton vastata ainakaan tilastolla, koska sitä ei hänen mukaansa ole olemassa. Palkkatason lisäksi vertailussa olisi huomioitava ainakin elinkustannukset, mediaanipalkat ja verotus, joiden vertailu maittain on haastavaa.
Maiden paremmuutta rankataan usein bruttokansantuotteella, joka kuitenkin kertoo enemmän maan kyvystä myydä tuotteita ja palveluita kuin mitata yksittäisen ihmisen elintasoa. Parempi mittari on ostovoima, joka suhteuttaa palkat maan hintatasoon. Ostovoimamittarilla mitattuna parhaat maat elää ja työskennellä ovat Tanska, Norja, Luxemburg ja Sveitsi, jossa pääsee myös korkeimmille palkoille.
Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja.
Sveitsissä parhaat palkat, mutta myös kalleinta
Kovimman palkkatasonsa lisäksi Sveitsi on myös Euroopan maista kallein. Sveitsiläiset tienaavat keskimäärin yli 6 000 euroa kuussa, mutta korkeasti koulutettujen keskipalkat nousee helposti yli 9 000 euroon. Sveitsissä myös koulutetut ulkomaalaiset pääsevät helposti huipputienesteihin ja ansaitsevat kaksi kertaa sen, mitä ulkomailla työskentelevät yleensä.
Hyvä elämä Sveitsissä edellyttää kuitenkin hyvän työsuhteen säilyttämistä, sillä maan hintataso ylittää EU:n keskiarvon 61%:lla. Myös tuloerot ovat suuret, ja parhaiten palkatut tienaavat jopa 5 kertaa vähiten tienaavia enemmän. Suomessa vastaava ero on 2,8-kertainen.
EU-maiden elinkustannusvertailussa Suomi sijoittuu kahdeksanneksi, jolloin sen edelle yltävät Irlanti ja muut Pohjoismaat. Suomen ja Ruotsin elinkustannukset poikkesivat EU:n keskitasosta +20%:lla, Tanskan +40%:lla. Kallein Pohjoismaa on Islanti, jossa eläminen on 47% EU:n keskiarvoa kalliimpaa. Toisaalta Suomessa ravintola- ja majoituspalveluista ja nautintoaineista saa maksaa huomattavasti muita Pohjoismaita enemmän.
Suomalainen palkansaaja on ansioiden ostovoimaltaan eurooppalaisittain yhdeksänneksi parhaiten palkattu. Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan dramaattinen muutos suomalaisten palkansaajien ostovoimassa tapahtui vuoden 2006 suuren talouskriisin myötävaikutuksella. Ennen kriisiä suomalaisten palkkataso nousi talouden vauhdittamana mukavasti, mutta sen jälkeen Suomi on jäänyt palkkakehityksessä jälkeen.
Norjassa eletään hyvin ja pitkään
Kansainvälisissä elintasoa ja palkkoja suhteuttavissa tutkimuksissa parhaan maan listan kärjessä pyörivät vaihtelevassa järjestyksessä Sveitsi, Tanska, Norja ja Islanti. Esimerkiksi Business Insiderin selvityksen mukaan maailman paras maa asua on Norja, koska korkeiden palkkojen ja ostovoiman lisäksi myös kansalaisten elintaso, elinikäodote ja koulutus ovat siellä muita parempia.
Muuttajaa paremmin matkailijalle sopivia maakohtaisia hintatasovertailuja voi tehdä esimerkiksi Numbeon testillä, mutta se kertoo vain elinkustannuksista eikä suhteuta sitä palkkoihin. Numbeon mukaan edullisimmin voi elää Intiassa, Moldovassa, Pakistanissa, Kazakstanissa ja Nepalissa, joskin myös maiden palkkataso on matala. Vertailu huomioi erilaiset elinkustannukset asumisesta ruoan ja ravintoloiden hintoihin sekä puhelinlaskuihin vertaamalla hintoja New Yorkin hintatasoon.
Euroopassa halvimpia asuinmaita ovat Bulgaria, Makedonia, Albania ja Serbia, joiden hintataso jää reilusti EU:n keskitasosta. Heikoimmat palkkaodotukset ovat Malesiassa, Bulgariassa, Venäjällä ja Columbiassa.
Palkkaonni ei ole sama kaikille
Palkkoja, ostovoimaa ja elinkustannuksia vertaillessa muuttujia on paljon, mutta olennaista on huomioida alojen väliset palkkaerot. Pohjoismaat menestyvät vertailussa loistavasti, koska niiden palkkaerot ovat muihin maihin verrattuna pienempiä. Suomessa korkeasti koulutettujen palkat ovat suhteellisen matalia ja vähemmän koulutusta saaneiden palkat suhteellisen korkeita. Siksi korkeasti koulutetut voivat helposti saavuttaa paremman elintason ulkomailla.
Esimerkiksi ylimmän tai keskitason johtotehtävissä olevat tienaavat monien Euroopan maiden lisäksi Suomea enemmän esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Sama koskee diplomi-insinöörejä ja monia erikoisasiantuntijoita. Matalapalkkaisilla aloilla sen sijaan ansiot jäävät huomattavasti alhaisemmiksi.
Tutustu palkkalaskuriin
Anna Väre