Kuunteletko aidosti vai luuletko vain kuuntelevasi? Siinäpä kysymys.

Kuuntelemisen taito ei ole itsestäänselvyys. Saatamme näennäisesti kuunnella, mutta jos meiltä kysytään, emme aina edes tiedä mitä toinen on sanonut. Työnohjaaja Tara Roisko on kohdannut työssään monenlaisia kuuntelemiseen liittyviä haasteita. Esimerkiksi työpaikalla saatetaan puhua paljon, mutta kukaan ei todellisuudessa kuuntele mitä toisilla on sanottavaa.

– Usein sanat ja lauseet jotka sanomme, eivät ole sitä mitä haluamme sanoa ja mitä tarkoitamme. Saatamme sanoa asioita kierrellen tai joskus jopa piikitellen emmekä tule ymmärretyksi. Näin ollen kuuleminen vaikeutuu eikä viesti mene perille, Tara Roisko sanoo.

Onkin tärkeää kantaa vastuu siitä, millaisen viestin päästää suustaan ulos. Vaikka työyhteisö on kuin suuri perhe, sen ei tarvitse ottaa vastaan mitä tahansa.

– Jos omassa henkilökohtaisessa elämässä menee huonosti, sitä ei saa vyöryttää työkavereiden niskaan sen kustannuksella, että työnteko kärsii. Henkilökohtaiset parisuhde- ja kotiasiat eivät kuulu suuressa määrin työpaikalle. Toki jokainen päättää itse, mistä asioista töissä juttelee, mutta pääpainon tulee olla työhön liittyvissä asioissa, Roisko muistuttaa.

Vastavuoroista kommunikaatiota

Hyvät kuuntelemisen taidot ovat osa vuorovaikutusta. Ne tarkoittavat sitä, että pystyy ja haluaa vaihtaa ajatuksia sekä mielipiteitä toisen kanssa. Vastavuoroisuus on jutun juju.

– Se, että voi kertoa asian ja tulee kuulluksi, on yksi vastavuoroisen kohtaamisen kulmakivistä. Moni kuvittelee osaavansa kuunnella, mutta ei kuitenkaan pysty aidosti vastaanottamaan toisen sanoja, Tara Roisko muistuttaa.

Aidosti kuunteleva ihminen huomaa vastapuolen sanomisissa erilaisia merkityksiä ja rakentaa kuunnellessaan omia vastauksiaan ja tarttuu asioihin esittämällä lisäkysymyksiä. Näin dialogi kehittyy.

– Hyvä kuuntelija on aidosti läsnä ja pystyy laittamaan itsensä ns. sivuun kuuntelun ajaksi. Yleisin virhe on, että kuuntelija keskeyttää tai esittää lisäkysymyksiä jo siinä vaiheessa, kun ”juttu” on vasta alussa. Malta siis mielesi ja odota, että tulee sinun vuorosi vastata tai kysyä lisää.

Kiinnostus näkyy myös elekielessä

Kuunteleminen näkyy myös kehonkielessä. Aito kuuntelija katsoo puhujaa kohti ja silmiin, eikä puuhaa sillä hetkellä mitään muuta. Työpaikan palaverissa tai muussa tilanteessa tämä voi olla nyökyttelyä, hymyä tai myöntävää hymähtelyä.

– Työpaikalla tapahtuvassa kuuntelussa tärkeintä on ymmärtää oman roolinsa vaikutus. Asenteiden ei saisi antaa vaikuttaa kuuntelemiseen ja viestin perille menemiseen. Vilpittömyys ja avoimuus kannattavat aina – mutta asioita saa myös kyseenalaistaa ja esittää omia, poikkeaviakin näkemyksiä, Roisko summaa.

 

Näin opit kuuntelemaan:

- Katso silmiin ja ole läsnä, kun sinulle puhutaan.

- Osoita olevasi kiinnostunut puhujan asiasta. Laita itsesi ns. sivuun kuuntelun ajaksi.

- Muista kehonkieli! Kuunnellessa ei tehdä mitään muuta. Unohda siis puhelimen ja tietokoneen käyttö kuuntelemisen aikana.

- Vastavuoroisuus on kuuntelemisen ykkösasia. Kuuntele loppuun saakka, ja vastaa / esitä lisäkysymyksiä vasta sitten, kun toinen on lopettanut.

- Kanna vastuu omista puheistasi ja varmista, että viesti meni perille. Kysy, jos olet epävarma.

- Aseta rajat kuuntelemiseen työpaikalla: kodin ja parisuhteen ongelmat eivät kuulu työpaikalle eli sinun ei tarvitse sietää ja kuunnella ihan kaikkea.

- Älä provosoidu!

- Jos kuunteleminen tuottaa jatkuvasti vaikeuksia työyhteisössä, työnohjaus voi auttaa.

 

www.boccamente.fi