Narsisti kiusaa työpaikalla
Tutkimuksen mukaan Suomessa on työpaikkakiusaamista enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan 17 % vastanneista on kokenut uhkailua ja häirintää työpaikallaan.
EU:n elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin julkaiseman Euroopan maita vertailevan tutkimuksen mukaan Suomessa kiusataan työpaikoilla muita maita enemmän.
FT, KM, tietokirjailija Sirpa Polo on kirjoittanut aiheesta kaksi kirjaa, Narsisti esimiehenä ja Narsistin uhrista selviäjäksi. Kolmas kirja, työnimellä Niskalenkki henkisestä väkivallasta on työn alla.
– Eniten häirintää on terveydenhuollon, koulutuksen ja hallinnon aloilla. Naiset kokevat häirintää selvästi miehiä useammin. Tutkimuksessa ei ole havaittu eroja työtehtävän statusten välillä. Kuka tahansa voi joutua häirinnän kohteeksi, Sirpa Polo sanoo.
Suomessa tehdyn seurannan mukaan häirintätapausten lukumäärät vaihtelevat raportoivasta tahosta riippuen.
– Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) raportoi häirintätapaukset havaintojen perusteella. Työsuojeluviranomaisille tehdyt tutkintapyynnöt kiusaamishavainnoista eivät ole vuoden 2003 tehdyn lakimuutoksen jälkeen lisääntyneet Suomessa (Työolobarometri 2010), Sirpa Polo valottaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työolotutkimusten mukaan erityisesti naisiin kohdistuva kiusaaminen on lisääntynyt 2000-luvun puolella.
– Vuonna 2008 kaksi viidestä, eli 44 % palkansaajista kertoi kokeneensa kiusaamista työpaikallaan ainakin joskus. Kuusi prosenttia palkansaajista raportoi kokeneensa jatkuvaa kiusaamista työssä. Joka kolmas vastanneista kertoi joskus joutuneensa esimiehen harjoittaman häirinnän kohteeksi. (Työolojen neljä vuosikymmentä, 2008), Sirpa Polo sanoo.
Työturvallisuuslaki pätee myös henkiseen työsuojeluun
Työturvallisuuslaki (738/2002 28 §) edellyttää työnantajan puuttumista asiaan, jos työntekijä joutuu työssään terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavan häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun kohteeksi.
– Lainsäädännöstä huolimatta työssä tapahtuvaa häirintää ei ole Suomessa kyetty vähentämään, vaikka julkisuudessa on esitetty nollatoleranssivaatimuksia. Julkinen keskustelu on onneksi lisääntynyt merkittävästi, Sirpa Polo sanoo.
Vakava häirintä on vaikea kitkettävä
Vakava häirintä on lähes mahdotonta kitkeä pois työpaikalta. Työntekijät vaikenevat erityisesti johtajan harjoittaman häirinnän edessä huolimatta siitä, että laki velvoittaa kenen tahansa puuttumaan asiaan heti, kun kiusaaminen on havaittu.
– Useimmat sulkevat silmänsä häpeän takia ja säilyttääkseen työpaikkansa. Tavallinen ratkaisu hoitaa häirintäongelma on poistaa työyhteisöstä työntekijä, joka nostaa häirinnän esille. Luottamusmiesjärjestelmä, työterveyshuolto ja työsuojelu eivät tarjoa laista huolimatta suojaa häirinnän kohteeksi joutuvalle työntekijälle, Sirpa Polo kummastelee.
Epäasiallinen kohtelu työssä onkin vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka on ratkaistava. Kysymys on asenteesta ja siitä, miten kohtelemme toisiamme. Kyse on myös tunnistamisen vaikeudesta ja työpaikan menettämisen pelosta.
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu on prosessi
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu alkaa hyvin pienistä, vähäisenä pidettävistä naljailuista, joita ihmiset huumorimielessä esittävät toisilleen.
– Epämääräiset sanalliset heitot yhdistyneenä tiedon pimittämiseen ja tunteita sisältäviin ei-sanallisiin viesteihin johtavat häirinnän kohteen hämmästelyyn; mistä oikein on kysymys, Sirpa Polo sanoo.
Puhumattomuus ja kyvyttömyys ratkaista ongelmia ovat selkeitä signaaleja siitä, ettei yhteisössä ole kaikki kunnossa. Huumoriin kätketyt töksäytykset kasvavat helposti suuriksi möykyiksi. Häirinnän kohteena oleva työntekijä joutuu yrityksen ja erehdyksen kautta etsimään paikkansa yhteisössä.
– Koska yhteisöstä puuttuvat pelisäännöt tai ne jatkuvasti muuttuvat, työntekijä alkaa tehdä virheitä, joista tulee sanomista. Uhrin suojamekanismit alkavat toimia: jatkuvaa väsymystä, päänsärkyä, kurkkukipua, flunssaa, myöhemmin selkäongelmia, epämääräistä kipua ja tulehduksia, pian muistin menetystä ja masennusta, Sirpa Polo listaa.
Syyllisyys kalvaa
Jos työympäristössä ei tunnisteta ongelmia, häirintään reagoiva työntekijä alkaa etsiä syitä itsestään. Hän kokee syyllisyyttä heikkenevästä suoriutumisestaan ja alkaa epäillä osaamistaan.
– Huonon työilmapiirin jatkuessa uhrin yöuni häiriintyy ja väsymys lisääntyy kunnes traumaattinen stressireaktio voimistuu niin paljon, ettei hän kykene enää menemään työpaikalleen. Lisäksi esimies saa tilaisuuden arvioida työntekijän kykenemättömäksi työhönsä, Sirpa Polo sanoo.
Oletus on, että ristiriitatapauksessa on aina kaksi ongelmallista osapuolta. Tämä on yleensä totta, mutta narsistin kohdalla oletus on väärä.
– Narsisti saa aikaan myrskyn toisen ihmisen kanssa aivan yksin. Toinen harhaanjohtava oletus on, että asioista voidaan sopia keskustelemalla. Keskusteleminen on mahdotonta, jos vuorovaikutus puuttuu, Sirpa Polo kertoo.
Suuret luulot
Narsistilla on suuret luulot itsestään, mutta todellisuudessa kysymys on epävarmuudesta, kateudesta tai vihasta.
– Alitajunnassaan narsisti taistelee itsensä kanssa peittääkseen oman epävarmuuden tunteensa, jota hän ei kestä nähdä itsessään, Sirpa Polo summaa.
Työyhteisössä, jossa ei ole pelisääntöjä tai niistä ei keskustella, vallitsee luottamuspula.
– Häiriöinen hakeutuu usein johtajan tehtäviin, koska silloin hän hallitsee yhteisön. Se myös tuottaa hänelle itseluottamuksen tunteen ja oikeuden määrätä. Johtaja, joka syyllistyy epäasialliseen kohteluun, käyttää luottamusta alistamisen keinona. Hän on taitava manipuloija näennäisen luottamuksen rakentamisessa. Johtaja vaatii toiselta luottamusta, mutta pelaa samaan aikaan työyhteisön selän takana omaa peliään, josta luottamus on kaukana, Sirpa Polo sanoo.
Kysymys on hyvin monisäikeisestä käyttäytymismallista, jonka todentaminen työsuojeluviranomaisille kirjallisella selvityksellä on mahdotonta.
– Viranomaisten kiinnostus ja kieli ovat jotain, mihin henkinen väkivalta ei sisälly. Todellisuus on käsittämätön. Uhri, joka pyrkii kuvaamaan todellisuutta sellaisena kuin on sen kokenut, ei tavallisesti itsekään käsitä tapahtunutta. Avun pyytäminen työsuojeluviranomaisilta on vaikeaa, koska avun pyytäjää saatetaan pelotella häneen kohdistuvilla seuraamuksilla. Työsuojelun neuvova asenne ei myöskään auta työyhteisöä. Uhrin ainoaksi mahdollisuudeksi jää irtisanoutuminen, Sirpa Polo summaa.
Vaikka tilanne vaikuttaa lohduttomalta, Sirpa Polon mukaan myös toivoa on.
– Aina on mahdollista eheytyä, mutta tie on pitkä. Apua voi hakea työterveyslääkäriltä ja psykologilta, Narsistin uhrien tuki ry:stä ja muista vertaisryhmistä. Yksin ei pidä jäädä, koska yksinäisyys ruokkii minuuden kuihtumista. Mitä nopeammin uhri pyrkii suuntautumaan ulospäin, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on palata yhteisöihin, Sirpa Polo kannustaa.
Lopuksi Sirpa Polo antaa vielä yhden vinkin kiusatulle.
– Hymyile itseksesi vaikka ei hymyilyttäisikään. Aivot eivät tiedä, että ”huijaat”, vaan tulkitsevat hymyn iloksi. Hymy tekee hyvää aivoille. Ja jollei muuten hymyilytä, laita kynä poikittain suuhusi, niin saat hymyn huulille.
Lähteet: Aho, S. & Laine, K. 1997. Minä ja muut. Keuruu: Otavan Kirjapaino, The Cleveland Clinic. 20.5.2005. Narcissistic Personality Disorder, Hare, R. 2004. Ilman omaatuntoa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, Keltinkangas-Järvinen, L. 1994. Hyvä itsetunto. Juva: WSOY:n graafiset laitokset, Marttunen, M., Eronen, M. & Henriksson, M. 2007. Persoonallisuushäiriöt. Teoksessa J, Lönnqvist., M. Heikkinen, M. Henriksson, M. Marttunen. & T. Partonen.(toim.) Psykiatria. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Mäkelä, R. 2002. Naamiona terve mieli. kuinka kohtaan luonnehäiriöisen? Hämeenlinna: Kariston kirjapaino, Roos, I. 2007. Energiavaras uuvuttaa ihmissuhteet. Helsinki: Edita Prima Oy, Välipakka, T. & Lehtosaari, A. 2007. Sata tapaa tappaa sielu. Narsistin uhrit kertovat. Vantaa: Dark Oy,
Babiak, P & Hare, R. D. 2007. Käärmeet liituraidassa. Psykopaatit työelämässä. Helsinki: Koobra Oy, Fourth European Working Condition Survey. Http://www.eurofound.europa.eu/publications/htmlfiles/ef0698.htm.. Eriksson, M. 2010. Johtajuus, valta ja pelko. Työsuojelurahasto, Lehto A-M. & Sutela, H. 2008. Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Helsinki, Tilastokeskus, Malinen, B. 2005. Häpeän monet kasvot. Helsinki: Kirjapaja, Malinen, B. 2010. Elämää kahlitseva häpeä. Helsinki: Kirjapaja, Polo, S. 2011. Narsisti esimiehenä. Miten vapauduin työpaikkahelvetistä. Hämeenlinna: Minerva, Työolobarometri 2010. Työ- ja elinkeinoministeriö, Työturvallisuuslaki 738/2002.
Narsistien uhrien tuki ry
