Headhunterin työ on avoimempaa kuin ennen. Ala on muuttunut. Kokenut suorahakukonsultti, headhunter Hanna Hellas kertoo miten.

Headhunttaus ei ole ainoastaan huippujohtajien metsästystä: Nyt kenen tahansa puhelin voi soida headhunterin etsiessä osaajia erilaisiin työtehtäviin.

– Suorahakuyrityksiä on tullut viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi lisää markkinoille. Jos headhunting miellettiin vielä 20 vuotta sitten salaperäiseksi, kulissien takana ja paksujen tammipöytien ääressä tapahtuvaksi suuryritysten ylimmän johdon "rekrytoinniksi”, tänä päivänä ala on raikastunut ja muuttunut avoimemmaksi, suorahakukonsultti, headhunter Hanna Hellas K2 Search Oy:stä sanoo.

Haastavinta headhunterille on löytää - alasta riippumatta - tekijöitä myynnin tehtäviin sekä osaajia IT-alalle ja vahvasti säännellyille toimialoille, kuten ydinvoima-alalle. Näillä aloilla osaajia on niukasti ja kilpailu näistä harvoista tekijöistä kovaa.

– Varsinkaan hyväksi myyjäksi ei opita ainoastaan teoriaa opiskelemalla. Tarvitaan asennetta, intoa, ahkeruutta ja erityisesti kiinnostusta ymmärtää asiakkaan bisnes. Löytää ja määritellä asiakkaan kriittinen kipupiste, mihin oma palvelu/ tuote voi tuoda helpotusta ja hyötyä. Tällaisille tekijöille on jatkuvasti kysyntää, Hanna Hellas sanoo.

Sosiaalisen median myötä suorahakuihin perustuvaan bisnekseen on tullut mukaan runsaasti uusia ja erilaisia palveluntarjoajia. Osaajia haetaan erilaisin keinoin, joista sosiaalinen media on tänä päivänä avainasemassa melkein alasta riippumatta.

– Headhunter tekee osaajaa etsiessään myyntityön kahteen kertaa. Ensin hän myy suorahakupalvelun asiakkaalle, jonka jälkeen hänen on myytävä avoin tehtävä potentiaaliselle tekijälle, joka ei välttämässä ole edes ajatellut työpaikan vaihtoa. Hanna Hellas kertoo.

Headhunter käyttää oikean henkilön hakemiseen kaikkia mahdollisia verkostojaan. Eri ammattiryhmille, kuten HR-päättäjille tai IT- ja talousalan osaajille järjestetyt verkostoitumistapahtumat ovat hyviä paikkoja löytää potentiaalisia kandeja. Myös sosiaalisen median kanavista LinkedIn ja Twitter ovat ahkerassa käytössä. Haun luonnetta muokkaa tietenkin myös se, onko kyseessä avoin vai hiljainen haku.

– Salassapitovelvollisuus sitoo headhunteria. Esimerkiksi pörssiyrityksen johtajan paikka voi olla sellainen, jota ei haluta julkistaa koko maailmalle. Luottamuksellisuus suorahakuyrityksen ja asiakasyrityksen välillä on tämän työn kulmakivi, Hanna Hellas sanoo.

Aktiivista kontaktointia

Oikean henkilön löytäminen vaatii headhunterilta aktiivista kontaktointia. Yhteyttä otetaan niin töitä hakeviin kuin työssä oleviin.

– Yleensä headhunterin yhteydenottoihin suhtaudutaan myönteisesti, vaikka on niitäkin, joiden puhelin soi jatkuvasti, Hanna Hellas valottaa.

Nyrkkisääntö on, että kymmenestä potentiaalisesta kandista löytyy yksi tai kaksi mahdollista. Mikäli asiakas haluaa haastatella viittä kandidaattia, headhunter saattaa helposti ottaa yhteyttä 50 henkilöön.

– Suorahakuprosessi kestää yleensä viisi viikkoa. Joskus asiat etenevät nopeammin, joskus oikean osaajan löytäminen vie pidempään, Hanna Hellas kertoo.

Kohtaamisissa valmentava ote

Niin asiakkaan kuin kandin kohtaamisen tarkoituksena on haastaa henkilö pohtimaan nykytilannetta ja sitä, missä halutaan olla tulevaisuudessa, parin kolmen vuoden aikajänteellä. Miltä liiketoiminta näyttää tänä päivänä ja missä halutaan olla tulevaisuudessa? Minkälaisia steppejä muutos edellyttää?

Sama toistuu kandin kanssa: Minkälaisessa vaiheessa uransa kannalta kandi on nyt ja minne hän haluaa? Minkälaisia tekoja muutos edellyttää? Löytyykö yrityksen ja kandin taustoista ja visioista yhteisen tulevaisuuden näkymä?

– Tämän työn ehdoton suola on nähdä, miten onnistunut rekrytointi tuo ajan myötä menestystä sekä asiakkaan liiketoimintaan, että tehtävään valitun henkilön urakehitykseen.

 

Asiantuntijana: Suorahakukonsultti, headhunter Hanna Hellas / K2 Search Oy.

 

 

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.