Ammatillinen yksinäisyys työpaikalla

Miten yksinäisyys voi ilmetä työpaikalla? Mitä on ammatillinen yksinäisyys?

Yksinäisyys on voi ilmetä työpaikalla hyvin monin tavoin. Se voi olla ammatillista yksinäisyyttä, jolloin työpaikalla ei työskentele muita henkilöitä samoissa työtehtävissä tai se voi olla yksinäisyyttä, joka johtuu siitä, että henkilö kokee, että häntä suljetaan tavalla tai toisella pois työyhteisöstä. Muutosvalmentaja, tietokirjailija Maaretta Tukiainen on työyhteisöjä koskevassa kehitystyössään nähnyt ihmisten kohtaavan monenlaista yksinäisyyttä.

– Yksinäisyys työpaikalla on hyvin monitasoinen kysymys, mutta usein siinä saattaa olla kyse siitä, että henkilö ei tavalla tai toisella koe kuuluvansa ryhmään. Tämä taas voi johtua monista eri asioista. Hän saattaa istua muista erillään tai oma toimenkuva voi olla selkeästi erilainen kuin muilla tai hän on kenties ainoa, joka tekee tiettyä tehtävää, joten ei ole kollegoita, joiden kanssa sparrata. Sitten on vielä asia, josta kuulee puhuttavan yllättävän harvoin, vaikka se on äärimmäisen tärkeä sujuvan yhteistyön kannalta, nimittäin ammattikieli. Monilla ammattiryhmillä on oma slanginsa, jota ryhmän sisällä käytetään, Maaretta Tukiainen sanoo.

Ammattislangi saattaa olla niin erikoistunutta, etteivät toisenlaisen koulutuksen tai täysin erilaista työtä tekevät ymmärrä sitä.

– Eli markkinointi puhuu ROI:ta, myynti CRM:ää, digiyksikkö HTML:ää ja big dataa ja HR TES-kieltä. Olennaista on, miten nämä saadaan ymmärtämään toisiaan. Mielestäni paras keino on jutella säännöllisesti yhdessä ja avata oman tiimin keskeiset käsitteet toisille tiimeille mahdollisimman konkreettisesti, Tukiainen vinkkaa.

Tunteiden hallintaa

Yksinäisyys ja ulkopuolelle jääminen aiheuttavat usein kielteisiä tunteita. Niiden käsittelyssä lähtökohtana on kielteisten tunteiden tunnistaminen.

– Kun tunnistaa tunteensa, niitä kannattaa ensin yrittää sanoittaa. Sen jälkeen niiden hyväksyminenkin on helpompaa. Mitä enemmän erilaisia tunteita yrittää kieltää tai torjua, sitä suuremmiksi ne kasvavat. Kun ne sitten jossain yllättävässä tilanteessa purskahtavat esiin, jälki voi olla rumaa. Kielteisistä tunteista ei siis voi päästä yli, vaan ne on kohdattava ja hyväksyttävä. Sitä kautta pääsee niiden läpi. Vain hyväksytyt tunteet eivät enää hallitse mieltä, Maaretta Tukiainen summaa.

Yksinäisyyden tunteen vallatessa mielen tärkeintä on kuunnella itseään ja kysyä; mistä tämä tunne pohjimmiltaan johtuu? Koenko, etten saa muilta arvostusta? Koenko, ettei työtäni huomata? Joudunko tekemään työni irrallaan muista?

– Kun syy löytyy, tunteen intensiteetti myös yleensä vähenee. Sitten voi kysyä itseltään, mikä saisi minut tuntemaan oloni paremmaksi. Mitä tarvitsisin voidakseni tuntea itseni vähemmän yksinäiseksi? Onko se yhteinen kahvihetki työkavereiden kanssa? Lounastaukoturina jonkun tärkeän kollegan kanssa? Onko se mahdollisuus osallistua johonkin tiettyyn rutiiniin, koulutukseen tai kokoukseen ja jos, niin voinko pyytää, että pääsisin mukaan, koska se auttaisi minua tekemään työni paremmin. Tärkeintä on siis ottaa asiat puheeksi ja kysyä. Se ei maksa mitään, Tukiainen kannustaa.

Kohtaamattomuus ongelmana

Epämuodollinen yhteinen keskustelu työpaikalla on sosiaalista liimaa, jonka arvoa ei nykyisessä tehokkuusajattelun piiskaamassa arjessa aina ymmärretä.

– Myös hyvät tavat eli ihan yksinkertaisesti tervehtiminen, silmiin katsominen ja työtovereiden huomaaminen, tekee jo paljon. Pienillä yhteisillä rituaaleilla synnytetään myös yllättävän paljon hyvää fiilistä. Miettikää, mikä se teidän työpaikallanne voisi olla!

Jos huomaa jonkun vetäytyvän työpaikalla systemaattisesti syrjään, rohkeinta on mennä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu. Se on välittämistä ja osoittaa hänelle, että hän on tärkeä. Hänet huomataan. Hän on osa ryhmää.

– Ryhmästä poissulkeminen on raai’impia henkisiä rangaistuksia, mitä ihminen voi toiselle tehdä. Se voi tuntua jopa fyysisenä kipuna. Pidetään siis huoli siitä, että jokainen tuntisi olevansa arvokas osa työyhteisöä. Tärkeä ja tarpeellinen. Ei sellainen, joka voidaan noin vain vaihtaa toiseen, Maaretta Tukiainen muistuttaa.

Asiantuntijana: Maaretta Tukiainen, CEO/ tietokirjailija/ muutosvalmentaja/ moderaattori/ muotoilija/ bloggaaja/ TV-juontaja

Maaretta Tukiaisen uusin kirja, Hyvän mielen vuosi (PS-Kustannus) ilmestyi syyskuussa 2017. Löydät tietoa siitä täältä