Velvollisuus räätälöidä työtehtäviä työkykynsä menettäneelle työntekijälle
Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2018:8 korostettiin työnantajan velvollisuutta järjestellä kevennettyjä työtehtäviä työkykynsä menettäneen työntekijän irtisanomisen välttämiseksi.
Työntekijän työkyky oli alentunut 50 prosentilla kahden työtapaturman ja hoitovirheen yhteisvaikutuksesta. Työntekijä ei enää ollut työkykyinen työsopimuksensa mukaisiin lajittelu-, lastaus- ja purkutehtäviin. Työntekijän työsopimus irtisanottiin työkyvyn olennaisen ja pysyvän vähentymisen perusteella.
Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja riittävällä tavalla selvittänyt mahdollisuutensa tarjota työntekijälle kevennettyjä työtehtäviä irtisanomisen välttämiseksi.
Työsopimuslain mukaan olennainen ja pitkäaikainen työkyvyn vähentyminen voi olla asiallinen ja painava irtisanomisperuste. Ennen irtisanomista työnantajan on kuitenkin selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.
Työtuomioistuin totesi, että ”muun työn” ei välttämättä tarvitse olla valmis tehtäväkokonaisuus, joka olisi avoinna ja johon haettaisiin työntekijää. Työnantajan velvollisuus on selvittää, voitaisiinko soveltuva tehtävä saada aikaan kohtuullisilla järjestelyillä, kuten tehtävien uudelleenjaolla ja sisäisillä siirroilla. Edellytyksenä on, että tällaiset järjestelyt eivät vaikuta negatiivisesti muiden työntekijöiden asemaan. Työnantajan edellytetään myös antavan irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle mahdollisuus kokeilla selviytymistä tehtävässä.
Tapauksessa työntekijälle oli järjestetty työkokeilu, joka oli sisältänyt samoja tehtäviä, joita hän oli tehnyt ennen työkyvyn alentavia tapaturmia. Työkokeilu keskeytyi terveydellisistä syistä. Koska työtehtäviä ei ollut mukautettu kevyemmiksi, työtuomioistuin ei pitänyt tätä riittävänä selvityksenä työntekijän työkyvystä.
Työnantajan katsottiin laiminlyöneen selvittää, olisiko irtisanominen voitu välttää tarjoamalla työntekijälle muuta työtä ja olisiko työtehtäviä voitu kohtuullisilla järjestelyillä räätälöidä työntekijälle soveltuviksi. Työnantaja velvoitettiin maksamaan 12 kk:n palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.
Ratkaisun perusteluissa kiinnitettiin huomiota työnantajayhtiön suureen kokoon, työntekijän työsuhteen pitkään kestoon ja siihen, että yhtiössä oli aiemmin räätälöity yksilöllisiä työtehtäviä osan työkyvystään menettäneille työntekijöille. Näistä erityispiirteistä huolimatta ratkaisu muistuttaa siitä pääsäännöstä, että heikentyneen työkyvyn tilanteissa työnantajan tulee aina huolellisesti selvittää sekä työntekijän jäljellä oleva työkyky, että mahdollisuudet tarjota työntekijälle kevyempää työtä tarvittaessa kohtuullisten sisäisten järjestelyjen avulla.