Tämän vuoden aikana on annettu useita tuomioita terveydentilaan perustuvasta syrjinnästä. Ratkaisuissa on korostunut työntekijän työhön soveltuvuuden arviointi ja se, ettei työnantaja saa tehdä työsuhteeseen vaikuttavia päätöksiä ilman riittävää lääketieteellistä selvitystä.


Ylipaino syynä päätökseen olla jatkamatta määräaikaista työsopimusta?

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2018:39 oli kyse linja-autonkuljettaja A:sta, jonka työsuhdetta ei jatkettu kolmen määräaikaisen työsopimuksen jälkeen. Työnantaja edellytti vakinaistettavilta työntekijöiltä työterveyslääkärin antamaa ”sopiva työhön” -lausuntoa. Työterveyslääkäri ei antanut A:lle suoraan kyseistä lausuntoa, vaan ehdotti työterveysneuvotteluja A:n, työnantajan ja työterveyslääkärin kesken työhön sopivuuden selvittämiseksi. Syynä oli A:n ylipaino, joka täytti sairauden kriteerit.

Työterveysneuvotteluja ei järjestetty työnantajan katsottua, etteivät ne olleet tarpeen, koska A:n määräaikainen työsuhde oli päättymässä. A olisi ollut halukas jatkamaan yhtiön palveluksessa ja koki tulleensa syrjityksi ylipainonsa vuoksi. Korkein oikeus katsoi työnantajan rikkoneen syrjintäkieltoa, kun se ei suostunut työterveyslääkärin ehdottamiin ja A:n pyytämiin työterveysneuvotteluihin. Työnantajalla oli ollut työvoimatarvetta A:n määräaikaisuuden päättyessä. A:n työskentelyssä linja-autonkuljettajana ei ollut ilmennyt puutteita.

Työnantaja ei voinut jättää A:ta huomioimatta työvalinnassa pelkästään sillä perusteella, että työterveyslääkäri ei ollut antanut hänestä lausuntoa. Työnantajan olisi tullut selvittää mistä lausunnon antamatta jättäminen johtui. Työnantaja ei voinut pelkän terveydentilaan liittyvän epäilyn perusteella arvioida työntekijää sopimattomaksi työhön. Työnantaja tuomittiin maksamaan A:lle vahingonkorvauksena 19.018,01 euroa.

Diabetesta sairastavat henkilöt automaattisesti soveltumattomia vartijan työhön?

Helsingin hovioikeuden ratkaisussa 9.5.2018 nro 562 työntekijän terveydentilan epäasiallinen arviointi koeaikapurun yhteydessä katsottiin syrjinnäksi. Työsopimus purettiin koeajalla, kun työterveyslääkäri oli lausunut työntekijän olevan sopimaton vartijan työhön diabeteksen takia. Työnantaja oli ohjeistuksessaan työterveyslääkärilleen linjannut, etteivät diabetesta sairastavat henkilöt ole sopivia vartijan työhön.

Hovioikeuden mukaan työnantajalla ei ollut perusteita purkaa työsopimusta ainoastaan työterveyslääkärin lausunnon perusteella. Työterveyslääkäri ei ollut lähtökohtaisesti pitänyt työntekijää sopimattomana työhönsä ja oli osaksi perustanut kielteisen lausuntonsa työnantajan kannalle siitä, että diabetes on esteenä vartijan työlle. Työntekijä oli kuitenkin aiemmin työskennellyt vartijana eikä työnantajalla ollut muulla perusteella syytä epäillä henkilön työkykyä.

Diabeteksen negatiivista vaikutusta yö- ja vuorotyöhön ei ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan lääketieteellisissä tutkimuksissa. Näin ollen työnantajan tulisi perustaa työntekijän soveltuvuusarviointi tilannekohtaiseen eikä kategoriseen sairauteen perustuvaan arviointiin. Hovioikeus tuomitsi työnantajan maksamaan työntekijälle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 6.621,32 euroa sekä hyvityksenä syrjinnästä 5.000 euroa. Tämän uutiskirjeen julkaisuhetkellä tuomio on vailla lainvoimaa.

Aiheettomat epäilyt terveydentilasta tekivät irtisanomisesta syrjivää

Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa 31.5.2018 nro 289 oli kyse syrjinnästä, kun työntekijän työsuhde päätettiin hänen terveydentilaansa liittyneiden aiheettomaksi osoittautuneiden epäilysten perusteella.

Työntekijä oli ollut noin kahdeksan kuukautta kestävällä sairauslomalla, jonka loppupuolella työntekijän työkyvystä järjestettiin kolmikantakeskustelu. Työterveyslääkäri oli suositellut työhön paluuta aluksi osa-aikaisesti. Työnantaja irtisanoi työsopimuksen heti kolmikantakeskustelun jälkeen, vaikka työsuhteen mahdollisesta päättämisestä ei ollut käyty keskustelua.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantajalla voidaan katsoa olevan oikeus irtisanoa työsopimus, jos työntekijän työkyky on olennaisesti alentunut noin vuoden ajan. Työkyvyttömyyden pysyvyyden arviointiin vaikuttaa lääketieteellinen ennuste työkyvyttömyyden jatkumisesta. Työntekijän sairauslomaa oli jatkettu kolmikantakeskustelun jälkeen kahdella kuukaudella, jonka jälkeen hän oli ollut työkykyinen.

Hovioikeus katsoi, että työnantaja oli tehnyt työsuhteen päättämistä koskevan ratkaisun ilman, että se olisi selvittänyt asiaa riittävästi lääketieteelliseen asiantuntijatietoon perustuen. Työsopimus oli irtisanottu työntekijän terveydentilan vuoksi ilman hyväksyttäviä perusteita. Kyse oli syrjinnästä terveydentilan perusteella. Hovioikeus tuomitsi työnantajan maksamaan työntekijälle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 4.373,84 euroa sekä hyvityksenä syrjinnästä 3.000 euroa.

Edellä mainitut tuomiot muistuttavat, että työnantajan on noudatettava syrjintäkieltoa kaikessa toiminnassaan, niin työhönotossa kuin työsuhteen päättämistilanteissa. Velvollisuutensa täyttämiseksi työnantajan on ryhdyttävä riittäviin toimenpiteisiin työntekijän terveydentilan selvittämiseksi eikä työnantaja voi yksinomaan epäilyksen tai sairauteen liittyvän kategorisen linjavedon perusteella tehdä johtopäätöksiä työntekijän sopivuudesta työhön.

 

Lisää uusi kommentti