Työn ytimessä: Kehityspäällikkö Henna Miettinen
Henna Miettinen kertoo työstään kehityspäällikkönä Sanoma Prossa.
1) Taustasi: Miten päädyit alalle?
Opintoni Lapin yliopistossa oli kattava läpileikkaus käytännön tekemistä koodauksesta mediatieteisiin ja -taiteisiin. Jo ensimmäisen opiskeluvuoteni jälkeen pääsin työskentemään käyttöliittymäsuunnittelun ja graafisen suunnittelun parissa. IT-huuma oli silloin kuumimmillaan ja työelämä vei minutkin mukanaan. Yliopistokaupunki Rovaniemi jäi taakse ja tie vei Ouluun, jossa jatkoin suunnittelutehtävien parissa.
Suvussani on ollut jonkinlainen "opettajahikka", ja seuraava mielenkiintoinen pesti olikin ensimmäinen kosketus oppimateriaalimaailmaan. Isäni käsikirjoitti äidinkielen opetukseen cd-romppua, jonka tuotannosta ja toteutuksesta sitten vastasin ja rompusta tuli osa graduani. Tein vielä myöhemmin samalle tilaajalle nettipelin 5-luokkalaisten historian opetukseen. Koulumaailma oli ollut sydäntä lähellä jo aiemminkin ja siksi näitä projekteja oli kiva olla toteuttamassa. Koska työryhmä oli molemmissa projekteissa hyvin pieni, sain tehdä monenlaista: suunnittelua, grafiikkaa, käyttöliittymää, koodausta ja testausta.
Sitten IT-kupla puhkesi ja työni Oulussa loppui. Päätin muuttaa Tallinnaan. Sain työpaikan mainostoimistosta, jossa jatkoin graafisen suunnittelijan tehtäviä. Se keikka jäi kuitenkin lyhyeksi saatuani töitä Suomesta. Pääsin mukaan pystyttämään oululaiselle tuotantoyhtiölle yksikköä Vantaalle. Aloitin työni suunnittelijatittelillä, mutta aika pian työtehtäväni muuttuivat projektipäällikön tehtäviksi. Teimme kaikenlaista sisällöntuotantoa erilaisille yrityksille: tv-mainoksista vuosikertomuksiin, verkkosivuja ja cd-romppuja. Asiakkaita oli laidasta laitaan, ja oli mielenkiintoista päästä seuraamaan videotuotantojen kuvauskeikoilla esim. Summan konttisataman arkea tai lääketuotantoa Tammisaaressa sekä nähdä erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä. Tässä työssä viihdyin useamman vuoden. Projektinhallinta oli päätyönäni, mutta suunnittelijataustani vuoksi tein paljon myös konseptointia, määrittelyjä ja autoin muita pahimpaan kiireaikaan.
Seuraava rakas projekti oli poikani syntymä. Vauva-arjen muututtua taaperoarjeksi työelämään paluu tuli ajankohtaiseksi. Oppimisen maailma kaihersi ajatuksissani taka-alalla ja onneksi bongasin Hesarista työpaikkailmoituksen, jossa haettiin WSOY oppimateriaaleihin projektipäällikköä IT-osastolle. Tälle tielle jäin. Firman nimi on näiden 9 vuoden aikana muuttunut Sanoma Proksi.
Tein töitä useamman vuoden projektipäällikön tittelillä erilaisissa IT-projekteissa. Ammattitaidon kasvaessa myös projektien koko kasvoi ja sisältö muuttui entistä vaativammaksi. Omaa koodaajajoukkoa meillä ei ollut, joten työskentelin useiden sidosryhmien ja alihankkijoiden parissa. Alihankkijoita on ollut eri aikavyöhykkeillä, työkieli ei enää ollutkaan suomi ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Välissä ehdin tehdä myös kotirintamalla jatkoprojektin, nyt jo 7-vuotiaan tyttäreni muodossa. Työmotivaatio sen kun kasvoi kuopuksenikin aloittaessa koulutaipaleensa viime syksynä. Tiukoissa tilanteissa auttaa keskittymään ja motivoitumaan, kun miettii, kenelle tätä juttua oikein tekee.
Noin vuosi sitten sain vetovastuun Sanoma Pron ensimmäisestä sisäisestä kehitystiimistä ja sen myötä myös tittelini muuttui kehityspäälliköksi. Syksy häärättiin rekrytoinnin parissa ja nyt tiimissäni työskentelee kokeneita ja ammattitaitoisia koodaajia, testaajia ja UX-suunnittelija.
2) Mitä työsi pitää sisällään?
Työni on monipuolista, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Olemme osana kansainvälistä organisaatiota, Sanoma Learningia. On hienoa, että sovelluskehitykseemme osallistuu tiimejä myös muista maayhtiöistämme. Tätä työtä tekee suurella ammattiylpeydellä, olemmehan koulumaailman huippumaa! Työni sisältää edelleen määrittelyä, konseptointia, raportointia, aikataulutusta, seurantaa, fasilitointia. Kehitystiimin esimiehenä työtehtäviini kuuluu pitää huolta myös tiimin hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä. Teemme töitä ketterästi kahden viikon sprinteissä tuottaen jotakin näkyvää ulos joka sprintistä. Mietimme myös jatkuvasti, miten parantaa ja tehostaa prosessiamme. Käytämme myös Google Venturesin kehittämää Design sprint -mallia suunnittelun tukena. Viidessä päivässä pyrimme kuvaamaan ongelman ja ratkaisemaan sen loppukäyttäjiä kuuntelemalla. Kukapa tietäsi paremmin kuin ne henkilöt, jotka tuotetta käyttävät.
3) Millaisia työpäiväsi ovat?
Työni on oikeastaan aina ollut sellaista, ettei se rajoitu aikaan eikä paikkaan. Silti teen mieluummin työni toimistolla, koska monesti asioiden hoitaminen ja selvittäminen kasvokkain on helpompaa ja nopeampaa. Työpäiväni kuluu palavereita, workshopeja ja keskusteluja. Työni pyrkii olemaan pari askelta edellä kehitystiimin tehtäviä, jotta seuraaviin sprintteihin on selkeä suunta.
4) Mikä on parasta työssäsi?
Urani merkittävimmät hetket ovat tietenkin olleet niitä, kun olemme saaneet isoja muutoksia vietyä tuotantoon loppukäyttäjien käytettäväksi. Monesti muutosten eteen on tehty kuukausia töitä ja kun projekti saadaan onnistuneesti maaliin, on aihetta juhlaan. Tätä työtä ei kukaan tee yksin. Olen ollut onnekas saadessani työskennellä ammattitaitoisten ja hyvien tyyppien kanssa. Työ on monipuolista ja tässä voi oppia uutta ja kehittyä.
Innostavaa ja inspiroivaa on myös nähdä omien lasteni harjoittelevan Sanoma Pron verkkopalveluissa. Poikani harjoitteli taannoin Bingelissä enkun kokeisiin ja pyysi, että saisiko harjoitella vielä vähän äidinkieltäkin, jotta saisi hommattua avattarelleen kengät. Tai kun tyttäreni tuli ekaluokan ensimmäisenä koulupäivänä kotiin Apilatien aapisen kanssa ja kertoi ylpeilleensä koulussa, että hänen äitinsä on tehnyt tämän kirjan.
5) Mikä on haasteellisinta työssäsi?
Haasteellisinta työssäni on usein hankalien teknisten ratkaisujen ymmärtäminen. Onneksi kollegani ja tiimiläiseni ovat jaksaneet kärsivällisesti selittää näitä asioita rautalangasta vääntäen. Toinen mielestäni positiivinen haaste on palveluidemme laaja käyttäjäkunta ja koulumaailman niukat resurssit. Palveluiden suunnittelussa on otettava huomioon, etteivät pienimmät käyttäjät välttämättä osaa vielä lukea. Samalla on myös tarjottava tapoja eriyttämiseen. Suunnittelussa on myös otettava huomioon, että koulujen laitekanta saattaa olla vanha, verkkoyhteydet hitaat, eikä laitteita välttämättä riitä kaikille.
6) Miten vietät vapaa-aikaasi?
Vapaa-aikani kuluu tanssilattialla tai matkustellen. Olen tanssinut salsaa muutaman vuoden ja se on ollut oikea henkireikä arjen pyörityksen keskellä. Matkustelen myös paljon, minulla on melkein aina seuraavat lentoliput sähköpostissa odottamassa. Joskus viikonlopun irtiotolla saa ihmeitä aikaan!
7) Miten neuvoisit alasta haaveilevaa?
Oppimateriaalimaailma on hyvin monitieteellinen maailma. Sanoma Prolla on paljon toimittajia, joista kaikki ovat oman tieteenalansa ammattilaisia, matemaatikkoja, biologeja, kielitieteilijöitä ja niin edelleen. Meillä IT-puolella työskentelevillä on taas erilaisia teknisiä taustoja. IT-maailmaan hakeutuvan kannattaa olla avarakatseinen ja olla valmis kehittämään omaa ammattitaitoaan jatkuvasti. Omassa työssäni täytyy tulla hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, verkostoitua ja pyrkiä ymmärtämään isoja kokonaisuuksia. Tässä hommassa ei ole ikinä valmis ja se onkin tämän työn suola!
Katso avoimet työpaikat kehityspäällikkö sekä katso mitä kehityspäällikkö tienaa.