Teet työtä, jolla on merkitys
Mielestäni lähes kaikella työllä on merkitys. Toki, jollakin töillä on mielestäni vähäisempi tarkoitus kuin toisilla. Arviooni eri töiden tarkoituksesta vaikuttavat subjektiiviset mielipiteeni ja omat näkemykseni.
Eri töiden merkityksellisyyden arviot vaihtelevat varmasti kovastikin, erityisesti kun arvioidaan yksityisen sektorin töiden merkityksiä. Kun työskentelet teollisuudessa tai palvelualoilla joudut kohtaamaan negatiivisessa yhteydessä kysymyksen: ”Onko tässä työssä mitään ylevämpää tarkoitusta tai merkitystä vai teemmekö vain fyrkkaa omistajien taskuun?”
Kysymys on niin älytön, että melkein sattuu lähteä analysoimaan sitä. Miksi ihmeessä keskustelu menee niin usein tuohon vastakkainasetteluun? Pääsääntöisesti yksityisen sektorin työt ovat hyvin merkityksellisiä, jos ne tuottavat tavaroita tai palveluita, joilla on kysyntää. Ne täyttävät ihmisen elämässä tarvetyhjiötä.
Mutta sen lisäksi ne antavat ihmisille työtä eli ne antavat ihmisille mahdollisuuden unelmoida ja haaveilla sekä täyttää päivän toiminnalla. Isoin merkitys lienee kuitenkin se, että yritykset tuottavat valtavan määrän verotuloja, joiden avulla tämä yhteiskuntamme pyörii, pitää huolta vähäosaisista ja antaa ihmisille koulutusta sekä sairaanhoitoa. Ilman yksityisen sektorin työpaikkoja yhteiskuntamme ei pyörisi. Siinä on kuulkaa aika paljon merkitystä kaikille ihmisille, jotka käyvät töissä. Älkää vähätelkö siis mitään yksityisellä sektorilla tehtävää työtä.
Mutta kyllä työn merkityksellisyys on oltava muutakin kuin haluttujen palveluiden ja tavaroiden tuottamista sekä verotulojen kasaamista yhteiskunnan tarpeisiin. Työn merkitykselliseksi kokemisessa työnantajalla on valtava rooli. Kuinka palvelut ja tavarat tuotetaan? Suhtaudutaanko tuotantoon välinpitämättömästi tai jopa vilpillisesti? Vai onko asioiden hyvin tekeminen fokuksessa?
Täydellisestä välinpitämättömyydestä on valitettavan paljon esimerkkejä. Kukaan työntekijä ei sitoudu yritykseen, jonka suhtautuminen tuotantoon on välinpitämätön. Paremman palveluiden ja tavaroiden tuotantofilosofian pitää olla uusi itsestäänselvyys, jos haluaa parhaat työntekijät ja jos yhtään välittää maailman tulevaisuudesta.
Mikä on yrityksen arvopohja? Onko se toimialageneerinen, mitäänsanomaton huoneentaulu vai ovatko arvot sellaiset, että niihin halutaan sitoutua lattiatasolla ja ne tuottavat työntekijöille sitoutumisen halun? Arvot muuttuvat todeksi vasta toiminnan kautta. Ilman toimintaa yrityksen arvot ovat halpaa paperia. Uskalletaanko toimia arvojen mukaisesti suhteessa yhteiskuntaan, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin vai joustavatko arvot aina tiukan paikan tullen?
Arvot ovat asia, joilla määritellään yrityksen persoona ja tapa suhtautua asioihin. Arvot ovat selkeästi asia, jotka määrittelevät entistä enemmän ihmisten käsitystä yrityksestä. Finlaysonille tulevissa työhakemuksissa on tapahtunut valtava muutos viimeisen neljän vuoden aikana. Ihmiset hakeutuvat meille nykyään ensisijaisesti edustamamiemme arvojen johdosta ja vasta toissijaisesti vapaana olevan työtehtävän johdosta. Ja meistä tämä tuntuu todella hyvältä.
Uskon, että jo nyt parhaat työntekijät odottavat työnantajalta selkeää arvopohjaa. Yritys, jolla on arvopohja, on mielenkiintoisempi vaihtoehto kuin yritys, jolla sitä ei ole.
Jukka Kurttila toimii Finlaysonin luovana johtajana. Hän nosti globaalissa kriisissä olleen yrityksen uuteen nousukiitoon.
