Sovussa töissä

Onko työyhteisösovittelijan ammatti sinulle tuttu? Pian valmistuva työyhteisösovittelija Anna Ripatti vastasi sovitteluun liittyviin kysymyksiin.

Jokaisessa organisaatiossa on konflikteja, ja ne kuuluvat elämään. Konfliktit tulisi nähdä ennemmin oppimismahdollisuuksina kuin negatiivisina asioina. Se miten konflikteihin suhtaudutaan ja miten niitä ratkotaan, erottavat organisaatiot toisistaan. Sovittelu on yksi konfliktinratkaisukeino ja siinä konflikteja ratkotaan rakentavasti, syyllisiä etsimättä. Työyhteisösovittelija auttaa sovun löytämisessä.

1. Miksi innostuit työyhteisösovittelijan työstä?
Olen aina ollut kiinnostunut työhyvinvoinnista ja nähtyäni työyhteisösovittelijan koulutuksen, innostuin heti aiheesta. Sovittelu on vaikuttavaa ja tärkeää toimintaa.

2.  Missä opiskelet?
Opiskelen työyhteisösovittelua Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa.

3. Kuinka kauan työyhteisösovittelijan opinnot kestävät?
Yliopiston alainen koulutus kestää vuoden ja on laajuudeltaan 30 opintopistettä.

4. Mitä opinnot pitävät sisällään?
Koulutus pitää sisällään teoriaosuutta, joka käsittelee konfliktien teoriaa ja niiden liittymistä yhteiskuntaan, työyhteisöön ja työyhteisösovitteluun. Luennoilla käydään läpi konfliktien syntymisen periaatteet ja konfliktien merkitys oppimistilanteina. Perehdymme myös siihen, miten työyhteisösovittelu toimii organisaation ja työyhteisön toimivuuden mahdollistajana. Tärkeässä roolissa on tietysti itse sovitteluprosessin vaiheet ja sovittelussa käytettävät menetelmät. Opinnot sisältävät myös käytännön harjoitukisa, kehityshankkeen tekemisen ja sovittelu -casen. Koulutuksen aikana seurataan myös sovittelijaksi kasvamista.

5. Millainen työllisyystilanne alalla on?
Työyhteisösovittelu on vielä uusi sovittelun muoto Suomessa, mutta tulevaisuudessa uskon sovittelijoiden olevan  arkipäivää organisaatioissa.

6. Kenelle työyhteisösovittelijasta on hyötyä?
Konfliktit syntyvät aina samanlaisen mekanismin mukaan, joten sovittelu soveltuu hyvin kaikille ikään, sukupuoleen tai koulutukseen katsomatta.

7. Millaisissa tilanteissa apuasi tarvitaan?
Työpaikan tulehtuneita ihmissuhteita ja kriisejä voidaan ratkoa sovittelemalla. Ristiriitatilateessa ulkopuolisen puolueettoman sovittelijan rooli voi olla keskeinen, jotta ihmiset kykenisivät taas puhumaan toisilleen ja keskittymään olennaiseen - työhönsä. Sovitteluprosessi käynnistyy yleensä silloin, kun konfliktin todetaan haittaavan työyhteisön toimintaa merkittävällä tavalla. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä. Tärkeintä on, että ihmiset saadaan puhumaan keskenään.

Mikä sovittelu?

“Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinenhenkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelynavulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana eli fasilitaattorina. Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset löytävät itse ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi."

Suomen sovittelufoorumi (http://www.ssf-ffm.com/sovittelu/index.php)