KTT, neuvotteleva virkamies, hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Sosiaali- ja terveysministeriöstä vastasi osatyökykyisten työllistymistä koskeviin kysymyksiimme.

1) Mitä hallituksen hanke Osatyökykyisille tie työelämään pitää sisällään?

Hallituksen kärkihanke Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) tavoitteena on muuttaa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla. OTE:n tarkoituksena on vahvistaa osatyökykyisten asemaa siten, että he joko pysyvät työelämässä tai työllistyvät nykyistä huomattavasti paremmin. Kärkihanke tehdään sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. OTE koostuu kahdeksasta toisiinsa linkittyvästä projektista:

1. OSKU- ohjelman suositukset

2. koulutuksella muutokseen

3. vammaisten yrittäjyys

4. mallit työllistymiseen ja osallisuuteen

5. rekrytointikynnyksen madaltaminen

6. verkkopalvelu

7. polut hoitoon ja kuntoutukseen

8. kannustinloukut

Projektit kattavat osatyökykyisyyttä koskevia teemoja hyvin laaja-alaisesti.

Pyrimme myös muokkaamaan asenteita ja karistamaan ennakkoluuloja. Tähän työhön tähtää muun muassa videomme.

OTE kärkihanke on poikkeuksellinen ja uraauurtava satsaus nykyhallitukselta nimenomaan siihen suuntaan, että yhdenvertaisuus työmarkkinoilla toteutuu ja jokaisella on mahdollisuus työhön omalla osaamisellaan ja työkyvyllään.

2) Miten hanke on edennyt?

Hanke on edennyt hyvin. Hankkeessa on mukana hyvin laaja sidosryhmien joukko muun muassa vammaisjärjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita, kuntia, oppilaitoksia jne. Teemme yhteistyötä myös työnantajien kanssa; yhä useampi työnantaja näkee, että osatyökykyinen ei ole kaikkeen osatyökykyinen - kunhan oikea työ ja työnkuva löytyvät, henkilö voi olla työhönsä täysin työkykyinen.

Parhaillaan tapahtuu kärkihankkeessa paljon. Jokainen projektimme on käynnissä. Projektissa 1 tuotamme videoita ja tekstejä osatyökykyisistä henkilöistä, jotka ovat työelämässä.

Projektiin 2 liittyen koulutamme koko maassa työkykykoordinaattoreita. He ovat palvelujärjestelmän asiantuntijoita, jotka räätälöivät yhdessä osatyökykyisen kanssa hänelle parhaiten sopivan palveluiden, etuuksien ja keinojen kokonaisuuden. Työkykykoordinaattorit toimivat työpaikoilla, TE-toimistoissa, työterveyshuollossa jne. He ovat avainasemassa kun etsitään käytännössä toimivia ratkaisuja osatyökykyisten työllistymiseen. He toimivat myös työnantajien ja esimiesten tukena ja apuna ratkaisuja etsittäessä.

Projektissa 3 on selvitystyön avulla paneuduttu siihen, mitkä ovat vammaisten yrittäjyyttä estäviä ja edistäviä tekijöitä. Selvitys on valmistunut, ja se on tällä hetkellä lausunnoilla. Paraikaa on projektissa 5 työn alla tutkimus rekrytointikynnyksen madaltamisesta. Tutkimuksella selvitetään työnantajien näkemyksiä osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksista ja esteistä. Selvitystyön jälkeen päätämme jatkon toimenpiteistä eli siitä, miten käytännössä saamme rekrytointikynnystä madallettua.

Lisäksi kärkihankkeessa järjestetään alueellisia kokeiluja projekteissa 4 ja 7 työllistymiseen, osallisuuteen ja hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamiseen. Kokeiluilla on tarkoitus löytää uudenlaisia maakunnallisia toimintamalleja, jotta yhä useampi osatyökykyinen pääsisi tarpeidensa mukaisiin palveluihin joustavasti ja ilman viiveitä.

Kärkihankkeen aikana on luotu myös tietyoelamaan.fi-sivusto, josta löytyy koottua tietoa, keinoja ja ratkaisuja osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen. Tämä on projekti 6.

Kärkihankkeen tavoitteena on myös vähentää työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja (projekti 8). Tätä työtä pohjustetaan työryhmässä, jonka raportti valmistuu vielä kesäkuun aikana.

3) Millaisiin haasteisiin hanke tarttuu?

Kyllä pohjalla oleva haaste on osatyökykyisten henkilöiden muita merkittävästi alhaisempi työllisyysaste. Tähän haasteeseen yhdistyy myös palvelujärjestelmämme monimutkaisuus ja toimimattomuus. Lisäksi työn vastaanottamisen pitäisi olla aina kannattavaa, työnantajilla tulisi olla riittävästi tietoa tarjolla olevista tukitoimista, ja asenteiden pitäisi olla positiivisempia osatyökykyisten rekrytointia kohtaan. Katse tulee aina kiinnittää henkilön osaamiseen, ammattitaitoon ja olemassa olevaan työkykyyn.

4) Mikä tilanne osatyökykyisten työllisyydessä on tällä hetkellä?

Osatyökykyisten työllisyystilanne on haasteellinen tällä hetkellä. Toki on muistettava, että osatyökykyiset henkilöt koostuvat hyvin heterogeenisestä joukosta ihmisiä. Mutta tilastoista nähdään, että osatyökykyisten työllisyysaste on yleistä työllisyysastetta matalampi. Lisäksi on huomattu, että vaikka työmarkkinat alkaisivat vetää entistä paremmin ja yleinen työttömien määrä laskea merkittävästikin, tämä työmarkkinoiden kasvanut ”imu” tarttuu huonosti osatyökykyisiin henkilöihin.

5) Kuinka paljon osatyökykyisiä on Suomessa?

Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa.

On muistettava, että osatyökykyisyys ei ole henkilöön liittyvä piirre, vaan kyse on aina suhteesta työhön. Joku voi olla yhteen työhön osatyökykyinen ja toiseen täysin työkykyinen.

6) Miten osatyökykyisten mahdollisuuksia tulisi ja voisi parantaa työelämässä?

Tämä on täsmälleen sitä, mitä kärkihanke tekee - eli jokainen meidän toimenpide liittyy siihen, että osatyökykyisten mahdollisuudet työelämässä paranisivat. Voimme siis tehdä paljon osatyökykyisten paremman työllisyyden eteen.

Voimme poistaa työn vastaanottamisen kannustinloukkuja, alentaa työnantajien rekrytointikynnystä sekä sujuvoittaa palvelujärjestelmän toimintaa jne. Mutta nämä eivät yksin riitä.

Myös asenteilla ja oikealla tiedolla on tärkeä merkitys. Yhteiskunta tarjoaa niin osatyökykyisille kuin työnantajille monenlaista tukea osatyökykyisen työllistymiseen liittyen - tämä tieto ei vain aina tavoita työnantajia ja osatyökykyisiä.

 

Asiantuntijana: Päivi Mattila-Wiro, KTT, neuvotteleva virkamies, hankepäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.