Mitä oppia ulkomaan työkokemuksista?

Miten ulkomailla hankitut työkokemukset peilaavat suomalaista työelämää ja sen arvoja? Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mikä maailmalla on tosin ja kuinka suomalaista työelämää voisi ulkomailla saatujen kokemusten pohjalta kehittää?

– Arki töissä heijastaa aina ympäröivän yhteiskunnan arvoja. Monessa maassa räikeä eriarvoisuus vaikuttaa vahvasti työpaikan tapoihin ja siihen verrattuna suomalainen työkulttuuri on todella reilua ja mutkatonta, sanoo ulkoministeriön diplomaattiuralle parhaillaan kouluttautuva Laura Vanhanen.

Aikanaan luokanopettajaksi valmistunut Vanhanen teki ensimmäisen työharjoittelunsa ulkomailla EU-politiikan parissa Brysselissä ja jatkoi avustajana Euroopan parlamentissa. Sen jälkeen hän on työskennellyt koulutukseen liittyvissä tehtävissä muun muassa Kreikan pakolaisoperaatiossa sekä osallistunut lukuisiin Kirkon ulkomaanavun avustushankkeisiin muun muassa Haitin, Kenian, Nepalin ja Kambodzan kriisialueilla.

Maailmalle Vanhasen on vienyt uteliaisuus, halu avartaa omaa maailmankuvaa ja käyttää työtunnit niin, että omalla panoksella voisi edistää lasten ja nuorten kouluun pääsyä kehitysmaissa.

– Vieraassa ympäristössä toimiminen vaatii avointa mieltä ja verkostoitumistaitoja. On tärkeää pystyä hahmottamaan tilannekuva niin, että löytää oman paikkansa ja fokuksensa ja ymmärtää millaisiin asioihin omalla tekemisellä voi vaikuttaa.

Yksi suurimmista haasteista Vanhaselle on ollut naisten asema monessa työyhteisöissä. Nuorena naisena hän on joutunut jatkuvasti vakuuttamaan muita osaamisestaan.

Suuri osa työstä onkin keskustelua, sillä ulkomailla työyhteisöissä sosiaalisiin suhteisiin usein panostetaan enemmän. Esimerkiksi Kreikassa ruokapöydässä keskustellaan syvällisesti ja Afrikan sarvessa luottamusta rakennetaan pitkien kahviseremonioiden kautta.

Vanhanen pitää vapaamuotoisia kohtaamisia opettavaisina ja toivoisi myös suomessa panostettavan työn inhimillisyyteen jopa tehokkuusajattelua uhmaten.

– Suomessa pitäisi uskaltaa rekrytoida rohkeammin eri tyyppisiä ihmisiä. Tällä hetkellä tietynlainen koulutustausta ja työkokemus määrittelevät työnhakijan mahdollisuuksia todella voimakkaasti, vaikka esimerkiksi maahanmuuttajien avulla työyhteisöihin voisi saada positiivista diversiteettiä ja lisää kansainvälistä osaamista. On kiehtovaa mitä kaikkea voi oppia kun heittäytyy rohkeasti uusin tilanteisiin ja vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa, Vanhanen sanoo.

Työpaikan hierarkiat yllättivät

Stora Ensolla työskentelevä Pasi Kycking perheineen palasi joulukuussa reilut kaksivuotiselta työkomennukselta Brasilian Sao Paolosta. Ennen lähtöään Kyckling työskenteli pitkään yrityksen Group Controllerina, kunnes hänelle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä biomateriaali-liiketoiminta-alueelle. Koska merkittävä osa toimialan operaatioista keskittyy Latinalaiseen Amerikkaan, positioon kuului työjakso Brasiliassa.

– 20 miljoonan asukkaan Sao Paolo kuulosti aluksi todella kaukaiselta. Kyse ei ollut vain työstä, vaan ehdotus oli todella iso juttu koko perheellemme. Mietimme äitiyslomalla olevan vaimoni kanssa ensimmäisenä, miten suomea puhuvien lastemme koulunkäynti Brasiliassa onnistuisi, ja onko siellä turvallista, kolmen lapsen isä kertoo.

Koulut, asunnot ja muut käytännön asiat järjestyivät sujuvasti työnantajan avustuksella. Lähtöpäätökseen vaikuttivat myös rohkaisevat keskustelut ulkomailla työskennelleiden kollegojen kanssa.

Brasiliassa merkittävimmät erot työkulttuurissa liittyivät yrityksen hierarkiaan ja siitä seuraavaan vuorovaikukseen.

– Koska kuuluin divisioonamme johtoryhmään, ihmiset katsoivat minua ylöspäin ihan eri tavalla kuin Suomessa. Brasiliassa monet asiat hoidetaan toisen ihmisen välityksellä ja töissä käytetään paljon avustavaa henkilökuntaa. Työpäivät venyvät, koska liikenneruuhkat välttääkseen monet tulevat töihin jo ennen aamuseitsemää, mutta eivät voi poistua illalla ennen pomoa.

Brasilialle tyypillisten äärimmäisen rikkauden ja köyhyyden näkeminen sai Kyckilingin miettimään yhteiskunnallisia kysymyksiä.

– Suomessa maksetaan paljon veroja, mutta siitä hyvästä me myös saamme paljon, kuten korkeatasoisen ilmaisen koulutuksen. Vaikka esimerkiksi kodin tarjoamat lähtökohdat vaihtelevat, tarjoaa koulutus kaikille samantyyppiset mahdollisuudet menestyä. Brasiliassa vastaavat edut ja sosiaaliturva puuttuvat, mutta ihmiset valittavat huomattavasti vähemmän.

Vaikka aina ei ollut helppoa, Kycking kertoo parisuhteensa ja koko perheensä lähentyneen reissun aikana. Ammatillisesti kokemuksen parasta antia oli toimialaan liittyvän ymmärryksen syveneminen ja erilaisten ihmisten kohtaamiseen liittyvät kokemukset. Tämä kohtaamisen taito kansainvälisessä bisneksessä tulee jatkuvasti tärkeämmäksi.

Meksiko opetti, ettei kaikkea voi kontrolloida

Varsin toisenlaisen kokemuksen ulkomailla työskentelystä saa, kun maailmalle lähtee yksin ja etsii töitä paikallisista yrityksistä. Nykyään Helsingissä brändi- ja markkinointikonsulttina työskentelevä Sanna Ingman rakastui lomamatkallaan Meksikoon ja asui maassa

yhdeksän vuotta työskennellen muun muassa yritysjohtajien englannin opettajana ja markkinointi-yrityksen asiakkuusjohtajana ja partnerina.

–Ensimmäisessä työpaikassani meillä oli todella kiva kansainvälinen opettajaporukka ja hyvä työyhteisö. Meksikolainen omistaja maksoi kuitenkin surkeaa palkkaa eikä hän halunnut hakea meille työviisumeita, joten teimme töitä laittomasti.

Koska Ingman halusi oppia espanjaa, hän päätyi promootiotöihin, joissa kielitaito koheni nopeasti. Kun hänen tuttavansa perustivat oman markkinointi-yrityksen hän eteni asiakkuusjohtajaksi ja työskenteli johtoryhmässä ainoana naisena. Pian hän toi yritykseen asiakkaaksi Nestlen ja Blackberryn.

– Johtavassa asemassa naisen täytyy olla kova luu. Uskon, että eurooppalaisella ulkonäöllä olisi voinut avata monia ovia, mutta en tahtonut toimia niin. Vuosien aikana opin, että etenkin pienemmissä yrityksissä meno oli kun villissä lännessä. Suunnittelun sijaan hommat vedettiin fiiliksellä ja välillä omat ja yrityksen rahat saattoivat sekoittua.

Ensimmäisen lapsensa saatuaan Ingman palasi töihin kolmen kuukauden kuluttua. Kahden vuoden päästä hän palasi Suomeen.

– Suomalaiset hoitovapaat ovat aivan käsittämättömän hieno järjestely ja muutenkin kaikki suomalaisessa työelämässä toimii tuhat kertaa paremmin. Tätä arvostaakseen jokaisen pitäisi kokeilla ulkomailla työskentelyä paikallisten näkökulmasta.

Vuodet opettivat ennen muuta kärsivällisyyttä ja stressinsietokykyä.

– Kun mikään ei mene niin kuin on suunnitellut, on vain hyväksyttävä ettei asioita voi kontrolloida ja mentävä flown mukana. Omat asemaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet on kuitenkin hyvä selvittää tarkasti ennen lähtöä.

Hyvänä puolena meksikolaisessa työelämässä Ingman pitää tiettyä rentoutta ja aikataulujen joustavuutta. Pienten palvelutyritysten perustamista helpottavat yritysveroon liittyvät helpotukset, joiden myötä pienetkin yritykset uskaltavat palkata työntekijöitä ilman suuria riskejä.

Anna Väre