Miten ulkomaalaiset löytävät paikkansa suomalaisesta työelämästä? Luovuutta ja uusia ideoita edistävä monikulttuurisuus on monessa työyhteisössä vielä paljolti hyödyntämättä.

Vaikka työpaikalla tullaan toimeen erilasten ihmisten kanssa, hakeudumme tiedostamattomasti silti samanhenkiseen seuraan. Rekrytoinnissa tämä vaikuttaa myös siihen, ettei työpaikoilla hyödynnetä monikulttuurisuutta yhtä laajasti kuin monelle yritykselle olisi hyödyksi.

Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomessa on noussut vuosina 1990–2014 alle prosentista liki 6 prosenttiin. Vuonna 2015 Suomessa eli pysyvästi yli 339 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä.

Maahanmuuttajat ovat kirjava joukko, johon kuuluu niin huippuosaajia, tutkijoita, opiskelijoita, rakkauden tai perhesyiden vuoksi muuttaneita sekä myös vainoa ja sotaa pakenevia ulkomaalaisia. Yleisimmin syyt Suomeen tulolle liittyvät perheeseen. Alle 15-vuotiaita tulijoista on joka neljäs.

Ulkomaalaiset usein hyvin koulutettuja

Suomeen tulevat ulkomaalaiset ovat usein hyvin koulutettuja; vuonna 2014 aikuisilla maahanmuuttajilla oli suoritettuna saman verran korkeakoulututkintoja kuin suomalaisilla. Silti heistä huomattavasti harvempi työllistyy koulutustaan vastaavaan työhön. Ulkomaalaistaustaiset työskentelevät myös kantaväestöä useammin määräaikaisissa työsuhteissa ja huonommissa työoloissa.

Työ- ja terveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Barbara Bergbomin mukaan ulkomaalaisten työmarkkinat ovat Suomessa vahvasti jakautuneet. Eniten työtä riittää alansa erityisasiantuntijoille ja suorittavan työn tekijöille. Etenkin tähän väliin putoavan työn saamiseksi monen ulkomaalaisen on yhä ponnisteltava tuplasti kantaväestöä enemmän.

– Kokemukseni mukaan maahanmuuttajat todella haluavat töihin ja ovat usein valmiita tekemään lähes mitä tahansa. Silti jo vierasperäinen nimi voi olla este työhaastatteluun pääsemiseksi. Työnhaussa maahanmuuttajat ovat yleensä todella aktiivisia. Työhakemusten lähettämisen lisäksi he lähestyvät työnantajia puhelimitse ja menevät käymään yrityksissä.

Bergbom pitää puutteellista kielitaitoa työnhaun suurimpana ongelmana. Etenkin valtion töissä vaadittu suomen ja ruotsin kielitaito sulkee ovet monelta kandidaatilta.

– Voisi ajatella, että monella alalla kielivaatimukset ovat työhön nähden turhankin tiukkoja. Vaatimusten takana on yleensä ajatus työnantajan vastuusta ja siitä, että työntekijän on ymmärrettävä alansa turvallisuusriskit ja -määräykset. Esimerkiksi siivoojan työssä käytetään aineita, jotka voivat olla terveydelle vaarallisia. Silti monet työt oppii kuitenkin vain tekemällä.

Samaan aikaan monet matalapalkkaiset alat, kuten siivous-, hoiva- ja kuljetusala kärsivät kuitenkin kasvavasta työvoimapulasta ja ovat yhä enemmän riippuvaisia maahanmuuttajista.

– Esimerkiksi bussikuljettajana toimii jatkuvasti enemmän ulkomaalaisia. Kantaväestön ikääntyessä ja työvoimapulan kasvaessa kielivaatimuksia on todennäköisesti pakko alentaa, Bergbom arvelee.

Monikulttuurisuus lisää luovuutta

Bergbom toivookin yrityksiltä lisää rohkeutta erilaisten ihmisten palkkaamiseen.

– Eri kulttuureista tulevat ihmiset katsovat asioita eri tavoin, mistä voi olla hurjasti hyötyä ongelmanratkaisussa ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Samalla on muistettava, että monikulttuuristumisen myötä myös yritysten asiakaskunta laajenee. Siten asiakaspalveluun tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät palvelemaan erilaisia ihmisiä ja ymmärtämään heidän näkökulmansa.

Kansainvälisyyteen tähtääviin yrityksiin ulkomaalaiset työntekijät tuovat erityistä osaamista vieraista markkinoista ja niillä toimimisesta. Siksi monet startupit ja teknologiayritykset tavoittelevatkin huippuosaajiaan ulkomailta.

– Suomen valtteja rekrytoinnissa ovat, että meillä työn ja muun elämän yhteen sovittaminen onnistuu aika hyvin ja myös tasa-arvo on moniin maihin verrattuna hyvällä tolalla, toki on meilläkin siinä vielä parantamista. Lisäksi monia ulkomaalaisia houkuttavat maamme luonto, puhtaus ja turvallisuus.

Ulkomaalaista syntyperää olevien keskuudessa 2014 tehdyn työ- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan valtaosa maahanmuuttajista näkee suomalaisen työelämän positiivisena. Parhaiten heidän työllistymistään on edistänyt yhteiskunnallinen aktiivisuus ja sen kautta tullut kielitaito sekä ymmärrys maan tavoista ja kulttuurista.

Suomeen tulleista pakolaisista kymmenessä vuodessa on työllistynyt joka toinen.

 

Anna Väre

Kommentit

2

Anonyymi

Oksettavaa kuraa

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.