Joukkorahoitus on kätevä ja nopeasti yleistyvä tapa testata liikeidean kiinnostusta ja hakea sille rahoittajia. Vastineeksi rahoittajille voi tarjota vaikka kakkuöverit tai palan Jari Litmasen patsasta.

Tiedettä, journalismia, kulttuurihankkeita, musiikkia ja uusia tuotteita. Joukkorahoituksella voi nykyään rahoittaa lähes mitä tahansa. Joukkorahoitussivuston kautta kuka vaan – yksityishenkilö, yritys tai yhteisö – voi hakea rahoitusta projektilleen itse määrittelemiään vastikkeita vastaan. Vastikkeet voivat olla melkein mitä tahansa, kuten tuotteita, palveluita tai elämyksiä.

Suomen ensimmäinen vastikkeellinen joukkorahoitusalusta Mesenaatti.me aloitti toimintansa 2013 ja on sen jälkeen kasvanut nopeasti. Nykyään uusia hankkeita julkaistaan sivuilla päivittäin ja niille haetut summat liikkuvat 1000–100 000 euron välillä. Maailmalla summat ovat suurempia – ennätystä pitää Pebble E-Paper Watch, joka keräsi Kickstarter-alustalla 10 miljoonaa dollaria – mutta rahoituksen on saaminen huomattavasti vaikeampaa.

Tärkeintä on oma kohderyhmä

– Olennaisinta rahoituksen saamisessa on löytää omasta hankkeesta kiinnostunut kohderyhmä, olivat ne sitten heppapiirit tai musadiggarit. Kaikki kampanjat esitellään sivuillamme ja teemme itse paljon markkinointia, mutta sen lisäksi kampanjaa kannattaa markkinoida aktiivisesti myös omissa kanavissa, kertoo Tanja Jänicke, Mesenaatin kampanjasuunnittelija ja markkinointivastaava.

Jänicken mukaan sivustolla on ollut viime aikoina rahoitettu paljon tutkivan journalismin projekteja ja myös musiikkijutut ovat kestosuosikkeja. Joukkorahoitus sopii myös itsensä työllistämiseen esimerkiksi nuorille, joille kesätyön saaminen on hankalaa.

– Nuoret voisivat hyvin ruveta vaikkapa alueensa talonmieheksi tai järjestää kesätapahtuman. Kannattaa miettiä, millaisille jutuille omassa alueella olisi kysyntää. Jos idea on hyvä, on rahoituksen saaminen mahdollista kenelle tahansa.

Jänicken mukaan Mesenaatti-sivuston kampanjoista rahoituksen onnistuu saamaan jopa 74%, kun esimerkiksi USA:n tunnetuimmilla sivustoilla, Indiegogolla onnistuu vain 10% ja Kick Starterilla noin 40%. Valtavien sivustojen tarjoamassa hankepaljoudessa joukosta on vaikea erottua.

Rohkea erilaisuus kannattaa

 –Hakemuksesta kannattaa tehdä rohkeasti erilainen ja käyttää aikaa tekstin ja rahoittajille tarjottavien vastikkeiden miettimiseen. Itse hain tekstiin hyvää tarinaa ja pyörittelin sitä pitkään kavereiden kanssa, kertoo valokuvaaja Antti Sepponen, joka haki rahoitusta Lahti-aiheiseen valokuvakirjaansa viime vuoden lopulla. Samaan saumaan hän ajoitti Helsingissä Creat-kollektiivin tiloissa pidetyn Lahti-näyttelyn.

– Aiheesta syntyi heti hyvä pöhinä. Lahtelaisuuteen kuuluu vahva kotiseuturakkaus ja yhteenkuuluvuuden tunne, joka lahtelaisten lisäksi koskettaa myös sieltä pois muuttaneita ja niitä, jotka lahtelaisia tuntevat. Lahessa sattuu ja tapahtuu ja se jättää jälkensä.

Sepponen haki projektiinsa 10 000 €, josta valtaosa meni lahtelaispainon kustannuksiin. 500 kirjan painoksesta puolet myytiin etukäteen Mesenaatti-sivuston kautta. Kirjan lisäksi Sepponen tarjosi rahoituksen vastikkeena muun muassa tauluja, kuvakalentereita sekä palasen Jari Litmasen patsasta. Sen hinta oli röyhkeähkö 9999 €.

– Ei sitä kukaan ole ostanut mutta, ajattelin että, on hyvä laittaa tarjolle eri hintaisia vastikkeita. Eihän koskaan tiedä vaikka, joku haluaisi isommin tukea kulttuuria.

Gluteenittomuus kiinnostaa herkkusuita

Tapahtumatuotannon ja markkinoinnin parissa työskennellyt Tiina Isohanni käytti joukkorahoitusta gluteenittoman leipomo-kahvilan rahoittamiseen. Koska hanke oli suuri, haki hän lisäksi lainaa pankista ja Finnveralta. Mesenaatissa ideasta innostui kaikkiaan 250 rahoittajaa. Heille Isohanni tarjosi vastikkeeksi muun muassa kahdelle tarkoitettuja kakkuövereitä tulevassa kahvilassaan.

– Saamani raha on auttanut laitehankinnoissa, mutta vielä suurempi merkitys joukkorahoituksella on ollut kahvilan markkinoinnissa ja tulevien asiakkaiden sitouttamisessa. Sana kahvilasta on levinnyt somessa nopeasti ja myös täysin tuntemattomat ihmiset ovat innostuneet jakamaan kahvilan postauksia.

Isohannin Agata Bakery avaa Helsingin keskustassa elokuussa. Viimein, sillä välissä Isohanni joutui laittamaan projektinsa pitkäksi aikaa jäihin menettäessään jo sovitun liiketilansa.

– Otin siinä vaiheessa yhteyttä kaikkiin hankkeen tukijoihin ja kysyin haluavatko he perua rahoituksensa. Sain kuitenkin vain todella kannustavaa palautetta ja kaikki rahoittajat halusivat odottaa kahvilan aukeamista. On hienoa, että kahvilallani on jo avausvaiheessa iso asiakaskunta olemassa.

Anna Väre

Kuva: Antti Sepponen

www.anttisepponen.com

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.