Turhaa horinaa vai tuottavaa tiimityötä?

Toimiva ja tuottava tiimi on paljon muutakin kuin ihmiset, jotka siinä työskentelevät. Tärkeämpää on tiimin sisäinen vuorovaikutus.

Palaveri alkaa ja agenda näyttää pitkältä käytettävissä olevaan aikaan nähden. Silti osallistujat tuntuvat huoletta turisevan keskenään aivan muista asioista – lasten kuulumisista, aamutreeneistään ja eilen kokeilemastaan uudesta ravintolasta. ”Alettaisiin jo hommiin!” ajattelet, ja kiirehdit palaveria alkamaan. Tietämättäsi et kuitenkaan ehkä tehnytkään kaikille palvelusta vaan jopa päinvastoin.

Kuuntelin hiljattain amerikkalaisen podcastin, jossa asiantuntijat ja tutkijat puhuivat siitä, miten olla tuottavampi. Yksi osio käsitteli tiimityöskentelyä ja tätä kautta tiimien tuottavuutta. Lukuisista tiimityöskentelyä käsittelevistä tutkimuksista oli käynyt ilmi, että juurikin nämä palaverien alussa käytävät työhön liittymättömät jutustelut nimenomaan rakentavat tiimiä: jokainen saa tilaisuuden vuorovaikutukseen ilman agendaa ja muutaman tällaisen palaverin jälkeen tiimi hitsautuu paremmin yhteen, koska he tuntevat toisiaan paremmin.

Tiedän itsekin olevani se tyyppi, joka usein mieluummin hoputtaa palaverin alkavaksi, jotta asiat ja työt saadaan tehtyä ajallaan. Samalla kuitenkin ymmärrän täysin, mihin nämä tutkimukset perustuvat: tiimeissä, joissa tiimiläiset tuntevat toisensa ja vuorovaikutus pelaa tasa-arvoisesti, päätökset tehdään nopeammin ja yhteisymmärryksessä verrattuna tiimeihin, joissa tiimiläiset eivät tunne toisiaan. Tiimin muodostumisessa saattaa mennä tovi ja se vaatii juurikin noita palavereiden alussa käytäviä ”tyhjänpäiväisiä” keskusteluita, mutta kun tiimi hitsautuu yhteen, tuloksetkin alkavat näkyä.

Olemme ehkä liikaa tottuneet ajattelemaan, että kiire on yhtä kuin tehokkuus ja tuottavuus, vaikka asia on usein aivan päinvastoin. Perinteinen tehokkuusajattelu puristaa yksilöstä ja tiimistä kaikki mehut irti optimoimalla kaiken toiminnan ja näin kuvitellaan syntyvän tuottavuutta. Mutta tiimin vuorovaikutuksen syntymistä on mahdotonta optimoida. Jos tiimi ei vuorovaikuta hyvin, ei synny tuloksiakaan – ainakaan sellaisia, joihin hyvin toimiva tiimi pystyisi.

Perinteiseen tehokkuusajatteluun ei myöskään tunnu sopivan hauskanpito – työpaikalla nyt etenkään. Ajatellaan, että tehokas työskentely on naama läppärin ruudussa jurnuttamista vailla työtä häiritseviä kahvitaukoja tai läpän heittoa kollegoiden kanssa. Mitä nuo tuolla taas vaan juoruavat, tekisivät töitä! Jos taas pysähdytään miettimään, minkälaisessa työympäristössä tehdään tänä päivänä jatkuvasti hyvää tulosta, huomataan että nimenomaan sellaisessa, jossa henkilöstö viihtyy ja jossa on hauskaa. Hyvä fiilis syntyy ihmisten vuorovaikutuksesta ja siitä, että sille annetaan tilaa kehittyä. Ja hyvän fiiliksen, luottamuksen ja vuorovaikutuksen ansiosta niin yksilöt kuin tiimitkin uskaltavat tavoitella ja yltävät parempiin tuloksiin.

Joskus perinteisestä tehokkuusajattelusta on siis syytä höllätä: tiivis, hyvin keskenään vuorovaikuttava tiimi on lopulta tuottavampi kuin vastaava, joka kyllä työskentelee perinteisen tehokkuusajattelun mukaan, mutta ei vuorovaikuta keskenään. Huippuosaajistakaan rakennettu tiimi ei toimi, jos heidän välillään ei ole vuorovaikutusta. Tätä yrityksissä pitäisi mielestäni miettiä useammin, etenkin kun näitä ”dream teamejä” korkein odotuksin kootaan: toimivatko huiput yhdessä hyvin vai häviääkö heidän taikapölynsä kun heidät laitetaan yhteen?

Minkälainen on ollut sinun unelmien tiimisi, porukka joka on hitsautunut yhteen ja saa aikaan tuloksia?

Paula Narkiniemi

vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina