Työelämän hyvinvoinnin kehittäminen työpaikalla

Elämässä voi tapahtua kaikenlaisia käänteitä, jotka saattavat vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin sekä jaksamiseen myös työpaikalla. Vastuullinen työnantaja kuuntelee työntekijää ja joustaa parhaansa mukaan elämän eri vaiheissa.

Työntekijät kaipaavat konkreettisia työkaluja työssä jaksamiseen

Vastuullinen työnantaja 2021 -tutkimuksessa yli 6000 vastaajasta jopa 23 prosenttia arvioi, että työnantaja ei anna konkreettisia työkaluja työssä jaksamiseen. Lisäksi 15 prosenttia vastaajista koki, että työnantaja ei kannusta työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Työssä jaksamisesta ja työelämän hyvinvointiin liittyvistä teemoista pitäisi puhua työpaikoilla enemmän ja konkreettisemmin.

Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen

Työelämän hyvinvointi koostuu monesta eri osa-alueesta, joista moniin voi itse vaikuttaa, mutta toisaalta työhyvinvointi rakentuu myös paljon sen varaan, millainen yrityskulttuuri, kommunikointi ja yhteisö työpaikalla on. Perusedellytyksinä työssä jaksamiselle ovat kunnolliset työolot, tarvittava osaaminen, työkyky, riittävä kommunikaatio, hyvä työilmapiiri ja tasapainoinen yksityiselämä.   

Hienoa onkin, että jopa 73 prosenttia tutkimuksen työntekijöistä kokee, että heillä on mahdollisuus keskustella avoimesti työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä joko esihenkilön tai HR:n kanssa. Erityistä huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää työntekijöihin, jotka ovat olleet pitkään poissa työpaikalta esim. sairauden tai perhevapaiden takia. Tällaisiin tilanteisiin pitäisi työpaikalla olla selkeät käytännöt. Jopa 44 prosenttia työntekijöistä ei tiedä, pidetäänkö työntekijöihin säännöllisesti yhteyttä pitkien poissaolojen aikana. 

Vinkit työhyvinvoinnin edistämiseen ja työkulttuurin kehittämiseen työpaikalla:

1. Työpaikalla jokainen – oli sitten työntekijäroolissa tai esihenkilönä – voi toiminnallaan vaalia työhyvinvoinnin positiivista kulttuuria. Vastuullisen esihenkilön, työntekijän tai johtajan on hyvä tietää, miten tunnistaa ja ottaa asian puheeksi, jos epäilee, että joku työyhteisössä ei voi hyvin.

2. Kommunikaatio on yrityksen tehokkain työkalu jatkuvassa työelämän muutoksessa. Keskusteleva kulttuuri, kuulumisten vaihto sekä työssä innostavista asioista tai epäkohdista puhuminen tulisi olla normaali osa organisaation kulttuuria. Erityisesti pitkien poissaolojen (mm. perhevapaat, sairauspoissaolot) aikana työntekijöihin pitäisi pitää säännöllisemmin yhteyttä. 

3. Arkipäivän johtamisen käytännöillä voidaan tukea työntekijöiden mielenterveyttä. Osoita arvostusta, palkitse ponnistelusta ja luo mahdollisuuksia kokea hallinnan tunnetta työssä. Tunne on työhyvinvoinnissa todellisuutta tärkeämpi mittari, joten työpaikalla tulisi antaa jatkuvasti konkreettisia työkaluja työssä jaksamiseen.

4. Työn muokkaaminen tunnetaan työpaikoilla vaihtelevasti. Työtä voidaan muokata lyhentämällä työaikaa, tekemällä määräaikaisia muutoksia työtehtävissä tai työtiloissa. Osatyökykyisten työntekijöiden työpanos saadaan käyttöön työoloja, -tehtäviä tai -aikoja räätälöimällä.

5. Sanojen ja tekojen on oltava linjassa. Arvot ja strategialinjaukset eivät yksistään tee kulttuurista positiivista, vaan työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytännöt on tuotava osaksi koko organisaation toimintaa. Onnistunut yhteensovittaminen tukee työntekijöiden työkykyä, edistää motivaatiota ja vahvistaa sitoutumista.

Lisää aiheesta

Lataa Vastuullinen työnantaja 2021 -tutkimuksen tiivistelmä

Tutustu palkittuihin vuoden 2021 vastuullisimpiin työnantajiin ja työelämän vastuullisuustekoihin

Vastuullinen työnantaja -kampanja on Oikotie Työpaikkojen yhteiskunnallinen työnantajakuvakampanja, joka rakentaa parempaa työelämää Suomeen nyt ja tulevaisuudessa. Kampanjassa rakennetaan vastuullista työnantajakuvaa ja kehitetään työelämän käytäntöjä tutkimustiedon, case-esimerkkien ja asiantuntijakumppaniemme kautta. Kampanjassa mukana olevat työnantajat sitoutuvat edistämään kampanjan kuutta vastuullisuusperiaatetta ja kampanja koskettaa jo yli 200 000 työntekijää.