Yritysten on muutettava toimintakulttuuria ja määriteltävä tarkoituksensa kokonaan uudelleen. Kaikki alkaa esimiehistä.

On hyvä pohtia miksi naisten kosmetiikkayritys pyrkii toimimaan ja näkymään naisten itsetunnon parantamisen missiolla? Tai miksi kemianteollisuuden yhtiö puhuu puhtaasta vedestä ja kaikkien oikeudesta siihen?  

Yksi yritysjohtaja sanoo antaneensa päätäntävallan yhtiössään työntekijöistä koostuville itsenäisille tiimeille. Toisessa yhtiössä taas harrastetaan liikuntaa yhdessä joka päivä, koska fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat tärkeysjärjestyksen kärjessä.

Mitä on tapahtumassa? Yritykset puhuvat ja toiset myös tekevät yhä enemmän merkityksellisiä ja arvokkaita asioita.

Työntekijät ovat aina yhtiön edustajia. Vaikka yritykset ovatkin vasta viime vuosina heränneet tähän todellisuuteen. Arvojen kohdatessa voi henkilöstö olla huomattavasti motivoituneempaa ja työnteko tuloksekkaampaa.

Yrityskulttuuri kilpailutekijänä

Nykyään puhutaan paljon yrityskulttuurista kilpailutekijänä. Vielä 1980- ja 90-luvuilla yritysten johtamismallit olivat strategia- ja analyysikeskeisiä, hierarkkisia ja ylhäältäpäin johdettuja. Tieto oli rajattua, ihmiset toimivat tarkoissa rooleissa ja työntekijöiden odotettiin sopeutuvan yrityksen toimintatapoihin ilman vastalauseita. Sitten tulivat internet, digitalisaatio, sosiaalinen media ja uusi sukupolvi.

Milleniaalit eli 1981 jälkeen syntyneet ovat nyt vahvasti työelämässä ja uusi z-sukupolvi (eli 2000 -luvulla syntyneet) tulee pian työelämään. Vuonna 2030 nämä ryhmät muodostavat jo yli kolme neljäsosaa globaalista työvoimasta. Uusi sukupolvi toimii aivan eri tavoin ja arvostaa työntekijöinä selkeästi erilaisia asioita kuin vanhemmat sukupolvet. Vaikka internetin keksimisen voi vielä laittaa x- sukupolven piikkiin, uutta sukupolvea voi kiittää kierrätyksen, ympäristön, digitaalisten mobiilipalveluiden sekä avoimen osallistavan kommunikaation ja yrityskulttuurin nousemisesta yritysten kilpailutekijöiksi.

Arvot kiteyttävät käynnissä olevan murroksen. Uuden sukupolven kasvuyrittäjät keskittyvät globaalien, ihmiskuntaa koskettavien ongelmien ratkomiseen, sillä se on tärkeää. Työntekijöinä ihmiset odottavat yrityksiltä vahvaa merkityksen eli yhtiön olemassaolon sekä yhteiskunnallisen roolin määrittelyä ja myös sen mukaan toimimista. 

Yhtiön arvojen ja tarkoituksen tulee olla riittävän lähellä työntekijöiden omia arvoja ja tarkoitusta. Kulttuurin muuttaminen onkin ennen kaikkea tekoja, ei ainoastaan puheita - ja lähtee usein uuden tarkoituksen löytämisestä, yhdessä työntekijöiden kanssa. Lisäksi tarvitaan investointeja, uusia osaajia, organisaatiomuutoksia, digitalisaatiokokeiluja, analytiikaa ja työkaluja.

Pelkkä raha ei motivoi

Muutos alkaa usein parhaiten peiliin katsomalla ja ihmisiä osallistamalla. Vastuu ja vapaus kulkevat aina käsi kädessä. Pelkkä raha ja rationaaliset syyt eivät nykyihmistä motivoi, vaan tutkimuksissa nousevat esiin itsenäisyys, säännöllinen palaute, työpaikan ilmapiiri, yhdessä tekeminen ja kehittymismahdollisuudet.

Arvot, tarkoitus ja kulttuuri ovat tärkeitä asioita iästä riippumatta. Perinteisille pomoille voikin olla haasteellinen tilanne edessä. Kulttuurin muutos on matka, joka jatkuu jatkumistaan. 

 

Lähde: Inka Meron kirjoitus. Hän on teknologiaan erikoistunut kasvuyrityssijoittaja ja -yrittäjä, joka uskoo tulevaisuuteen nuorten, yrittämisen ja teknologian mahdollisuuksia nostamalla ja hyödyntämällä.