Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Tämä käy ilmi Tekemättömän työn vuosikatsauksesta 2016. Tästä huolimatta tekemätön työ maksaa suomalaisille yrityksille vuosittain arviolta 4,3 miljardia euroa ja kunnille arviolta 1 miljardia euroa.

Koko Suomen yksityiseen sektoriin suhteutettuna tekemätön työ aiheuttaa vuosittain 4,3 miljardin ja henkilöstömäärältään pienemmällä kuntasektorilla 1 miljardin euron kustannukset. Yksityisellä sektorilla Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016 todisti hienoisesta positiivisesta käänteestä, sillä työkyvyttömyyden keskimääräinen kustannus oli laskenut 6,39 prosenttiin edellisvuoden keskiarvosta 6,76 prosentista palkkasummasta laskettuna. Euroissa se tarkoittaa 6,5 miljoonaan euron säästöä tutkimukseen osallistuneissa 76 yrityksessä.

Vaikka muutaman prosenttiyksikön erot voivat tuntua pieniltä, euromääräisesti on kyse isoista summista: koko Suomen mittakaavassa yksi prosentti palkkasummasta tarkoittaa noin miljardia euroa. Siksi pienilläkin muutoksilla voi saavuttaa suuria tuloksia. Työkykyjohtamisella on merkittävä vaikutus kansantaloudelle ja Suomen kilpailukyvylle.

Kunnissa kustannusten vaihtelu on vähäisempää

Tutkimustulosten mukaan tekemättömän työn kustannukset vuonna 2015 vaihtelivat yksittäisissä yrityksissä 2,59 prosentista 12,7 prosenttiin palkkasummasta. Kunnissa tekemättömän työn keskimääräinen kustannus oli hieman yrityksiä korkeampi, 7,22 prosenttia palkkasummasta. Vaihteluväli sen sijaan oli yrityksiin verrattuna pienempi: työkyvyttömyys maksoi yksittäisissä kunnissa 5,7 prosentista 9,3 prosenttiin palkkasummasta.

Uusi tutkimus vaikuttavasta työkykyjohtamisesta

Työterveyslaitoksen elokuussa 2016 julkaisema Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -tutkimus tuo uutta tietoa työkykyjohtamisesta. Työsuojelurahaston tukema tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveystalon kanssa, ja se perustuu vuosikatsaukseen osallistuneiden yritysten dataan.

Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta lisäävät yhteistyön esteiden poistaminen sekä työpaikalla että työterveyshuollossa, työkykyjohtamisen strategisten tavoitteiden kytkeminen käytäntöön sekä  työkykyä parantavien toimenpiteiden kohdentaminen ja koordinointi.

Taustaa: Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016

Kuudennen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille ja kunnille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Kustannuserät ovat lakisääteisiä ja muodostavat siten vertailupohjan muihin organisaatioihin.

Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2016 toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä eläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas sekä vahinkovakuutusyhtiö If. Tutkimuksessa käytetty analyysimenetelmä Terveystalo Kustannusanalyysi on PwC:n varmentama.

Lähde: Terveystalo, Keva ja Työterveyslaitos

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.