Jo lähes 40 prosenttia suomalaisista käyttää kyselytutkimuksen mukaan älylaitetta tai sovellusta terveytensä seuraamiseen.

Selvästi eniten sovelluksia käytetään elämäntapojen parantamiseen, mutta teknologian hyödyntäminen terveydenhuollon asiantuntijoiden ja potilaiden välisessä vuorovaikutuksessa on vielä alkutekijöissään. Tulevaisuudessa myös sairauksien hoitoon saadaan  lisää digitaalisia apuvälineitä.

Terveyden mittaamisesta on tullut Suomessa yhä suositumpaa

Jo reilu kolmannes suomalaisista käyttää teknologisia sovelluksia tai älylaitteita, kuten aktiivisuusranneketta, terveystietojensa seuraamiseen tai mittaamiseen, selviää Terveystalon maaliskuussa 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta. Tulevaisuudessa terveyden mittaamisen odotetaan yleistyvän entisestään.

– Terveyttään mittaavien määrä on yllättävän suuri – lääkärin vastaanotolla terveyssovellusten tai -laitteiden käyttö tulee esiin vain harvoin. Uskonkin, että sovellusten keräämää tietoa voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä paremmin myös terveydenhuollossa. Digitaalisissa palveluissa on paljon potentiaalia. Niiden avulla voitaisiin esimerkiksi parantaa hoitoon sitoutumista ja tarjota tukea potilaan omiin tietoihin tai terveyskäyttäytymiseen pohjaten, kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta sanoo.

Älylaite auttaa muuttamaan elämäntavat

Kyselytutkimuksen mukaan vain yksi kymmenestä älylaitteen tai terveyssovelluksen käyttäjästä käyttää laitetta tai sovellusta sairauden hoitoon. Sen sijaan jopa 60 prosenttia hyödyntää terveystietojaan elämäntapojensa parantamiseen. Askelmääriään mittaa päivittäin puolet terveysteknologian käyttäjistä, sykettä joka päivä puolestaan viidesosa käyttäjistä.

– Monilla terveystietojen mittaaminen liittyy tavalla tai toisella liikuntaan. Esimerkiksi energiankulutusta seurataan usein juuri liikkuessa poltettujen kalorien näkökulmasta. Liikuntaharrastuksessa tulosten seuraaminen voi toimia liikkeellä pitävänä, motivoivana voimana, Metsäniemi toteaa.

Liikunnan vaikutusten lisäksi moni suomalainen mittaa untaan: 36 prosenttia terveysteknologian käyttäjistä seuraa unensa laatua vähintään viikoittain.

– Unen ja palautumisen seuraaminen on usein hyödyllistä varsinkin työelämän pyörityksessä. Palautumisen huomioiminen voi olla omalle hyvinvoinnille suurikin harppaus, muistuttaa Metsäniemi.

Voiko terveyssovellukseen luottaa?

Terveyssovellusten käyttäjistä 69 prosenttia luottaa sovellusten tuottamaan tietoon vähintään jonkin verran. Metsäniemen mukaan on hyvä muistaa, etteivät eri terveysmittarit ja -laitteet ole luotettavuudessa samalla viivalla:

Tulosten tarkkuus riippuu sekä laitteesta että mitattavasta määreestä. Esimerkiksi diabeetikon verensokerimittari antaa tarkan kuvan veren glukoosipitoisuudesta, askelmittarin kohdalla tarkkuus taas riippuu paljon siitä, toimiiko mittarina pelkkä taskussa kulkeva kännykkä vai kehoon kiinnitettävä laite.

Yksinkertainenkin terveysteknologia voi kuitenkin olla toimivaa. Esimerkiksi ravitsemusterapiassa käytetään usein sovellusta, johon käyttäjä lataa kuvat kaikista päivän aikana syömistään aterioista. Kuvien perusteella ravitsemusterapeutti ymmärtää paremmin, mitä asiakas todellisuudessa syö ja millaista tukea hän tarvitsee.

Vaikka älylaitteiden ja terveyssovellusten hyödyntäminen terveydenhuollon asiantuntijoiden ja potilaiden välisessä vuorovaikutuksessa on vielä lapsenkengissä, mutta jopa 73 prosenttia suomalaisista uskoo etädiagnoosien ja -konsultaation merkityksen sekä omien terveystietojen seuraamisen ja jakamisen lääkärin kanssa lisääntyvän tulevaisuudessa.

 

Kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2018. Tutkimuksen tilasi Terveystalo ja suunnitteli Pohjoisranta Burson-Marsteller. Aineistona kyselyssä oli 1 000 vastaajan otos suomalaisista. Lähtöotos on kansallisesti edustava.

Lähde: Terveystalo

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.