Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2016:18 oli kysymys siitä, tuliko työnantajan noudattaa toimittajana työskennelleen työntekijän työsuhteessa lehdistöalan työehtosopimusta, vaikka työnantaja ei ollut sidottu mihinkään työehtosopimukseen.

Tapauksessa oli kyse yliopiston ylioppilaskunnan työntekijästä, joka toimi ylioppilaskunnan kustantaman ja julkaiseman lehden toimittajana. Työntekijän työsuhteen aikana ylioppilaskunta ei ollut sidottu mihinkään työehtosopimukseen. Työntekijä katsoi, että ylioppilaskunnan olisi kuitenkin tullut noudattaa nimenomaan hänen työsuhteessaan yleissitovaa lehdistön työehtosopimusta. Työntekijä vaatii ylioppilaskunnalta takautuvasti lehdistön työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Toimialaperiaate vs. ammattialaperiaate

Työsopimuslain mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen eli yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Tapauksessa keskeinen kysymys koski sitä, tarkoitetaanko ”asianomaisella alalla” työnantajan toimialaa vai työntekijän ammatin tai työtehtävien mukaista alaa.

Ylioppilaskunta vastusti työntekijän vaatimusta ja vetosi ns. toimialaperiaatteeseen, jonka mukaan soveltuvan työehtosopimuksen määrää työnantajan pääasiallinen toimiala. Ylioppilaskunnan mukaan lehdistön työehtosopimus ei soveltunut siihen, koska se ei ollut viestintäalan yritys, vaan sen päätoimialana oli jäsenistön edunvalvonta ja palvelu.

Työntekijä puolestaan vetosi ns. ammattialaperiaatteeseen, jonka mukaan ratkaisevia työehtosopimuksen soveltamisen kannalta ovat työntekijän työsopimuksessa määritetyt työtehtävät sekä hänen koulutuksensa ja ammattinsa.

Yleissitovuuden arviointi yksittäisessä työsuhteessa

Korkeimman oikeuden mukaan lehdistöalan työehtosopimus ei ole ylioppilaskunnan toimialalla sovellettava työehtosopimus. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, että silloin kun työnantajaa ei lähtökohtaisesti sido mikään työehtosopimus, yksittäisen työntekijän työsuhteessa voi tulla sovellettavaksi työehtosopimus työntekijän ammatin tai työtehtävien perusteella.

Korkein oikeus kiinnitti huomiota siihen, että ylioppilaskunta oli tosiasiassa teettänyt työntekijällä lehdistön työehtosopimuksessa tarkoitettua toimituksellista työtä, ja siten työntekijän työsuhteessa oli tullut soveltaa yleissitovaa lehdistöalan työehtosopimusta.

Ylioppilaskunta velvoitettiin suorittamaan työntekijälle palkkasaatavia yhteensä noin 20.000 euroa lehdistöalan työehtosopimuksen mukaisesti. Tuomio on lainvoimainen.

Ratkaisun merkitys

Korkeimman oikeuden ratkaisu on olennainen erityisesti niille työnantajille, jotka eivät lähtökohtaisesti ole sidottuja mihinkään työehtosopimukseen, mutta joiden palveluksessa oleva työntekijä tekee jonkin yleissitovan työehtosopimuksen alaan kuuluvia työtehtäviä.

Tapauksen osalta on mielenkiintoista huomata, että hovioikeus ja työtuomioistuin, jolta hovioikeus pyysi asiassa lausuntoa, päätyivät aiemmin toisenlaiseen ratkaisuun. Toisin kuin korkein oikeus, molemmat tahot olivat pitäneet ns. toimialaperiaatteen mukaisesti ratkaisevana työnantajan toimialaa yksittäisen työntekijän työtehtävien sijasta.