Toimiva verkostoyhteistyö on kultaakin kalliimpaa. Kyky reagoida muutoksiin ja toimiva vuorovaikutus ovat avaimia sujuvaan verkostotyöhön.

Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu. Erityisesti verkostomaisessa projekti- ja prosessityössä tarvitaan aiempaa enemmän tilaa myös ketterille toimintatavoille.

Verkostomainen projekti- ja prosessityö haastaa totutut työn hallinnan ja sujuvoittamisen keinot. Työhön pitää jättää aiempaa enemmän mahdollisuuksia suunnan muutoksiin ja aikataulujen uudelleen sopimiseen. Valmiit mallit eivät välttämättä toimi.

– Prosessikuvauksia on perinteisesti laadittu siksi, että on uskottu voitavan ennakoida ja välttää erilaiset pulmat ja katkokset kuvaamalla kunkin vaiheen oletettu paras suoritustapa ja vaiheistamalla projekti tai prosessi selkeästi etukäteen. Työpaikoilla on kuitenkin tärkeää tunnistaa, millaisiin tilanteisiin standardit sopivat ja milloin taas tarvitaan ketterämpiä toimintatapoja, tutkija Heli Heikkilä Työterveyslaitoksesta.

Jatkuva muutos on haaste

Työelämän jatkuva muutos korostaa toimivan vuorovaikutuksen merkitystä tärkeänä osana sujuvaa projektityötä ja prosesseja. Tämä näkyy niin johtamisessa kuin työyhteisöjen toiminnassa

– Vaikka verkostoissa työntekijällä on yhä edelleen yleensä vain yksi lähiesimies, hänen jokapäiväistä käytännön työtään voivat ohjata myös esimerkiksi eri projektien päälliköt sekä omassa organisaatiossa että sen ulkopuolella. Verkostoissa johtajuus onkin monimutkainen vuorovaikutus- ja valtasuhteiden kudelma, jonka onnistunut toteutus vaikuttaa paljon projektin sujuvuuteen, toteaa Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta.

Myös työyhteisöissä tapahtuva vuorovaikutus vaikuttaa työn sujuvuuteen. Esimerkiksi projektien tekeminen yli oman yksikön ja organisaation rajojen vaatii hyviä sosiaalisia taitoja, kun yhteisiä toimintatapoja ja yhteistä näkemystä rakennetaan uusien ihmisten kanssa.

Hyväksi havaittu tapa sujuvoittaa projektityötä on aloittaa projekti yhteisellä palaverilla, myös silloin kun projektin eri osapuolet ovat eri maista. Näin ollaan kasvokkain edes kerran ja päästään varmistamaan, että kaikki ovat ymmärtäneet kokonaisuuden ja toimintatavat ovat yhteneväiset.

Tutkimustaustaa:

Työterveyslaitoksen Rajoja rikkova työ -tutkimus- ja kehittämishanke selvitti, miten työpaikkojen sisäisten ja ulkoisten rajapintojen rikkoutuminen muuttaa sujuvan toiminnan edellytyksiä. Työsuojelurahaston rahoittama hanke alkoi vuonna 2012 ja se päättyy huhtikuussa 2015. Case-tutkimuksen tutkimus- ja kehittämiskohteina ovat Vahanen-yhtiöt ja Tays Ensiapu Acuta.Hankkeen loppuraportti: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Rajoja_rikkova_tyo.aspx