Älypuhelimet ja tabletit laajentavat netin käytön kaikkialle. Samalla ne muokkaavat ostokäyttäytymistä ja luovat mainonnalle uusia sääntöjä.

Internetin käyttäjämäärä on pysynyt Suomessa viime vuosina tasaisena, mutta netissä viihdytään yhä pidempään. Suurin syy tähän on mobiililaitteiden yleistyminen. Niillä nettiin pääsee missä tahansa.

Älypuhelimen omistaa yli 65 % suomalaisista ja heistä lähes jokainen surffaa puhelimellaan verkossa. Tablettitietokoneella nettiin singahtaa säännöllisesti 31 % suomaisista, selviää TNS Gallup Digitalin toteuttamasta Net Track 2014 -tutkimuksesta.

Käyttö seuraa päivärytmiä

Tabletin käytössä on selkeät piikit aamuisin ja iltaisin, kun taas puhelimella nettiä selataan liikkeessä: bussipysäkillä, pankkijonossa, ruuhkassa, kahviloissa. Laitevarustelu käy kuumana. Viime vuonna älypuhelimia myytiin yhteensä 1,8 miljoonaa ja tabletteja lähes 700 000 kappaletta, +144 % edellisvuotta enemmän.

Viime vuonna suomalaiset tekivät päivittäin keskimäärin 30 miljoonaa hakua. Niistä 5,4 miljoonaa tehtiin mobiililaitteilla.

Tiedon haun lisäksi älypuhelimella luetaan sähköposteja ja tarkastetaan sijainteja karttapalveluista. Tablettia puolestaan käytetään erityisesti uutisten, sosiaalisen median ja pidempien artikkelien ja digikirjojen lukemiseen. Myös verkko-ostaminen on vahvasti kasvussa.
Mobiililaitteiden käyttöä lisäävät myös pelaaminen, musiikin kuuntelu sekä elokuvien ja muun viihteen katselu.

Twitter auki tv:n rinnalla

Muuhun Eurooppaan verrattuna suomalainen mediakäyttö on monikanavaistunut pikaisesti.
Mediaa käytetään yhä enemmän päällekkäin. Yli puolet nettikansasta surffaa verkossa katsoessaan televisiota. Myös tv-ohjelmia ja elokuvia katsotaan yhä enemmän verkosta, ja entistä enemmän tabletilla.

"Mobiililla tehdään nyt kaikkea sitä, mitä on aiemmin tehtiin tietokoneilla. Kuluttajat haluavat saman kokemuksen ja sisällön kaikilla päätelaitteilla", Googlen toimialajohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen summaa.

Mobiilisovelluksilla on helppo etsiä seuraa, keskustella tai jakaa liikuntatuloksia. Samalla
verkkoyhteisöt koukuttavat käyttäjän entistä tiukemmin puhelimeen. Myös ostokäyttäytyminen muuttuu. Jos myyjän asiantuntemus ei vakuuta, yhä useampi kaivaa kännykän taskustaan ja etsii arvosteluja harkitsemastaan tuotteesta, tai sen kilpailijasta. Reilu neljännes suomalaisista kertoo hyödyntävänsä nettiä myymälässä tai tehdessään ostoksia verkkokaupoista.

Kohdennettu mainonta kiinnostaa

Kansainvälisen tutkimusyritys eMarketerin mukaan mobiilimainonta kasvoi viime vuonna globaalisti 105 prosenttia. Eniten kasvusta hyötyivät verkkojätit Facebook ja Google. Suomessa mobiilimainonnan panostus oli selkeästi kansainvälistä tasoa hurjempaa, kasvua syntyi +368 %.

Markkinoijalle mobiilimainonta tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia. Mobiilimainonnan negatiivinen maine perustuu pääosin huonosti kohdennettuun tekstiviestimainontaan, joka usein tavoittelee vastaanottajaa väärällä hetkellä.

Edistyneiden kohdennusmahdollisuuksien ja profiloinnin myötä kuluttajille voidaan tarjota yhä enemmän heidän mieltymyksiinsä vastaavia tuotteita ja mainoksia. Kun mainos on saatavilla, ja käyttäjä voi itse päättää klikkaako sitä vai ei, kiinnostumiskynnys alenee. IAB Europen Mediascope-tutkimuksen mukaan 36 % suomalaisista on halukkaista vastaanottamaan lisätietoa tuotteista, joita he näkevät verkossa.

Mobiilimainontaa ei tulisi suunnitella irrallisena saarekkeena vaan se pitäisi sisällyttää osaksi digitaalista suunnittelua, jolloin suunniteltavat ratkaisut tehtäisiin mobiililaitteille automaattisesti.
Yritykset, jotka tämän tekevät saavat sekä tyytyväisiä asiakkaita että vahvan kilpailuedun kasvavilla markkinoilla.

Nyt pitää osallistua

Verkkosivuston responsiivisuus ja latautumisaika ovat asiakasystävällisyyden kannalta ratkaisevia tekijöitä. Jos nämä tökkivät, huono käyttökokemus leimaa yrityksestä syntyvää kuvaa myös laajemmin. Hyvä verkkopresenssi sen sijaan viestii, että firmalla on homma hanskassa.

Aktiiviset nettisurffarit odottavat yrityksiltä jatkuvaa läsnäoloa ja osallistumista. Keskustelu ja näkyminen alan foorumeilla vahvistaa yrityksen asiantuntijuutta ja työnantajakuvaa, joka on tärkeä tekijä sitouttamisessa ja rekrytoinnissa.

Mobiililaitteiden myötä rekrytoinnin keinot monipuolistuvat. Videohaastattelut yleistyvät ja monessa yrityksessä hakijoita testataan erilaisilla verkkosovelluksilla. Tulevaisuutta ovat myös rekrytointijärjestelmien verkkosovellukset, joilla uutta työtä hakea vaikka työmatkalla.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.