Jopa neljäsosa työelämässä olevista on kärsinyt lievästä työuupumuksesta viimeisen vuoden aikana. Vakavasta työuupumuksesta kärsii noin 2,5 % työntekijöistä. Velvollisuudentunne, taloudelliset paineet ja täydellisen elämän tavoittelu lisäävät erityisesti naisten uupumusta, joka voi muuttua pitkittyessään jopa masennukseksi. Avun hakemisen esteenä on usein häpeä ja leimautumisen pelko.

Mehiläisen kyselytutkimuksen mukaan lähes joka viides nuori nainen kokee alakuloisuutta tai masentuneisuutta, josta ei halua tai uskalla puhua kenellekään. Taloudellisia paineita on nykyisin enemmän, työn tahti on nopea ja vaatimukset ovat kasvaneet. Organisaatiomuutokset ja työn määrän lisääntyminen vaikuttavat jaksamiseen. Uupumus alkaa usein työuupumuksesta. Jos muutosta ei tule, voi tila muuttua ajan myötä masennukseksi.

Kiltteys ja pelko arvostuksen menettämisestä lisäävät naisten uupumusta

Työuupumus ilmenee voimakkaana väsymyksenä, kyynisenä suhtautumisena työhön sekä heikentyneenä ammatillisena itsetuntona. Tilanne voi kestää pitkään, kuukausia tai jopa vuosia. Erityisesti perfektionismiin taipuvat naiset uupuvat. Heillä pelko muiden arvostuksen menettämisestä ja ylitunnollisuus näkyy suhtautumisessa työhön tai opiskeluun. Median luomat mielikuvat täydellisestä elämästä luovat lisäpaineita ja kuormitustekijät yksityiselämässä lisäävät uupumisen riskiä.

Jaksamiseen kannattaa hakea apua siinä vaiheessa, kun uupumus alkaa häiritä elämää, vaikeuttaa työ- tai yksityiselämää eikä rentoutuminen onnistu. Ensimmäinen askel avun hakemiseksi on  vaikein, koska liian usein pelätään leimautumista ja muiden suhtautumista. Usein jokin laukaiseva tekijä kuten elämäntilanteeseen liittyvä kriisi saa lopulta kääntymään terveydenhuollon ammattilaisen luo.

Tavoitteena syiden kartoitus ja voimaantuminen

Työuupumusta ei luokitella sairaudeksi, mutta siihen liittyy riski sairastua muun muassa masennukseen. Työuupumuksessa hoito tarkoittaa toimenpiteitä ihmisen kuntouttamiseksi ja voimaantumiseksi. Työhyvinvointia edistämällä pyritään työn kuormittavuuden vähentämiseen.  Mikäli potilaalla todetaan vakava masennus, sitä tulee hoitaa aktiivisesti.

Psyykenlääkkeisiin ja niiden vaikutuksiin liittyy paljon kysymyksiä ja huolenaiheita. Jos potilas on vakavasti masentunut ja oireet vaikeat, tarvitaan lääkkeitä, jotta voidaan tarvittaessa aloittaa psykoterapia. On hyvä tietää, että lääkkeet eivät muuta luonnetta ja pyrkimyksenä on aina sellainen lääkitys, joka ei aiheuta riippuvuutta.

Omasta jaksamisesta ja palautumisesta kannattaa huolehtia joka päivä ja hakea rohkeasti apua, jos uupumus tai masennus häiritsee elämää. Aiheesta puhuminen on tärkeää.

Keinoja työuupumuksen ehkäisemiseksi:

- Tee selkeä rajanveto työn ja vapaa-ajan välille

- Nuku riittävästi, huolehdi omasta kunnosta ja ihmissuhteistasi

- Opettele priorisoimaan ja sanomaan myös ei

- Ylläpidä ammattitaitoasi

 

Lähteet ja lisätietoja:

Mehiläinen Oy, psykiatrian erikoislääkäri Kadri Andre

Duodecim Terveyskirjasto
Research Insight toteutti ’Nuoret naiset ja terveyspalvelut’ -web-kyselytutkimuksen Mehiläisen toimeksiannosta helmi-maaliskuussa 2016. Vastaajina oli yhteensä 888 iältään 15-30 -vuotiasta naista.

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.