Mehiläisen ja IROResearchin tekemän tutkimuksen mukaan stressi vie useimmilta yöunet ja oireilee yleisenä ärtyneisyytenä.

59 % suomalaisista nukkuu stressaantuneena huonosti ja 58 % kokee olevansa kireä ja ärtynyt. Mehiläisen työterveyslääkäri Anne Lehtonen valottaa, miten stressinhallintaa voi parantaa ja kuinka työn aiheuttamaa stressiä voi pyrkiä vähentämään. Lehtosen mukaan itse stressikokemus on psykologinen, mutta monet vaikutukset ja oireet usein fyysisiä.

Vihaisuus ja ärtymys ovat normaaleja reaktioita epämiellyttäviin asioihin, kuten stressiin. Haasteelliseksi reaktiot muuttuvat silloin, jos ne jäävät pitkäkestoisesti vaikuttamaan henkilön toimintaan.

Säännöllinen vuorokausirytmi kannattaa

Naisista jopa 66 % kokee stressaantuneena nukkuvansa huonosti ja miehistäkin yli puolet, eli 52 %. Terveen ihmisen yöuni on yksilöllistä, sillä riittävän yöunen kesto ja vuorokausirytmin pituus vaihtelevat.

Säännöllinen vuorokausirytmi auttaa monia. Useimmiten ihminen nukahtaa parhaiten klo 21–24 välillä. Vireyttä lisäävät aktiviteetit ja alkoholi kannattaa ilta-aikaan unohtaa kokonaan, jos haluaa välttyä turhilta nukahtamisvaikeuksilta.

Terve henkilö nukahtaa tavallisesti alle puolessa tunnissa ja on yön aikana hereillä  korkeintaan vajaat puoli tuntia.

Vähennä kiireen tuntua

Mehiläisen asiakasraadin kyselyn mukaan erityisesti alituinen kiire (16 %) ja työasiat tai työttömyys (15 %) aiheuttavat eniten stressintunnetta. Myös se, että ”elämässä tapahtuu liikaa samanaikaisesti” (13 %) stressaa monia.

Stressiä syntyykin usein tilanteissa, joissa ulkopuolelta tulevat vaatimukset eivät kohtaa omien voimavarojen kanssa. Jos tuntuu, että aina on kiire, voi olla hyvä selvittää, mihin aika ylipäätään kuluu. Lehtonen vinkkaa kirjaamaan muutaman päivän ajan ylös, mihin aika lopulta tulee käytettyä. Silloin voi tunnistaa sen, mihin aika kului silloin, kun piti tehdäkin jotain muuta.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on hyvä hakeutua jo havaitessaan varhaisia stressiin sopivia hälytysmerkkejä, kuten suoliston toiminnan muutoksia, sydämen tykytystä ja hengityksen tai hikoilun kiihtymistä. Moni hakeutuu vastaanotolle vasta vakavassa uupumusvaiheessa, jolloin toiminta- ja työkyky ovat useimmiten jo pahasti heikentyneet.

Vakava pitkäkestoinen stressi saattaa aiheuttaa masennusta, työuupumusta ja päihteiden väärinkäyttöä – pahimmillaan jopa itsetuhoista käytöstä. Se voi aiheuttaa myös perhe- sekä parisuhdeongelmia.  Haitalliseksi stressi muuttuu silloin, kun se alkaa kuluttaa henkilön voimavaroja siten, että työ- ja toimintakyky vähenevät.

5 x Näin hallitset stressiä

1. Älä ole liian ankara itsellesi. Muista, ettei elämä ole suorittamista.

2. Harjoittele läsnäoloa. Jo muutaman minuutin hengittely rentouttaa.

3. Liiku säännöllisesti. Liikunta lievittää ahdistusta ja vahvistaa itsetuntoa.

4. Kiinnitä huomiota alkoholin käyttöön, sillä se vaikuttaa negatiivisesti terveyteen ja unen laatuun.

5. Muista pitää taukoja töissä ja huolehdi siitä, että säilytät sopivan väljyyden ajankäytössäsi – myös vapaa-ajalla.

 

Lähde: Mehiläinen.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000 ajalla 30.8.–8.9.2017.

Kysely stressiä aiheuttavista asioista toteutettiin Mehiläisen Asiakasraati-verkkoyhteisössä ajalla 20.9.–11.10.2017. Internetkyselyyn vastasi 1470 raatilaista.