Vappu aloittaa kevään, mutta tunnetko vapun historian?

Vappu on kevään alkamisen juhlaa. Vappua vietetään 1. toukokuuta ja se on ollut vuodesta 1979 lähtien Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Suomessa vappua on tapana viettää karnevaalitunnelmissa. Vappuna työväki ja ylioppilaat juhlivat välillä vauhdikkaastikin.

Vappuperinteisiin kuuluvat sima, serpentiini, ilmapallot ja tippaleivät kanssa. Värikäs koristelu ja karnevaalitunnelma kuuluvat olennaisena osana kevään iloiseen juhlaan. Suomalaiset juhlivat usein railakkaasti myös vappuaattoa, joka on 30.4. Se onkin oikea karnevaali-ilta ainakin Helsingissä "Mantan" lakituksineen ja muine traditioineen.

Vapun historia

Juhlan nimenä vappu juontaa juurensa jo 700-luvulta. Vappua on juhlittu Suomessa keskiajalta lähtien nimenomaan 1. toukokuuta. Myös monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vappu on vanha juhlapäivä, jonka juhlinta perustuu perinteisiin. Vanhoja kevään juhlia on myös Suomessa aiemmin vietetty hela eli toukojuhla.

Helajuhlassa juotiin simaa ja tanssittiin. Juhlaan kuului myös, että pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, joita kutsuttiin helavalkeiksi. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi. Toukojuhlan aikaan oli myös aika päästää karja ensimmäistä kertaa laitumelle.

Vappuyö tunnetaan eri maissa hieman eri tavoin. Saksassa vappuyö on noitien ja taikuuden yö.  Monissa maista vaunpäivästä tuli juhlapäivä vasta työväenliikkeen myötä, Työväenliike valitsi vapunpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi 1800-luvun lopulla.  

Hauskaa vappua!
Glada vappen!