Oletko töissä jatkuvasti väsynyt? Jos päiväväsymys vaivaa jatkuvasti eikä syytä tunnu löytyvän, kannattaa selvittää onko kyseessä uniapnea.

Uniapnea on yleinen sairaus, joka hoitamattomana lisää monien pitkäaikaissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Uniapnea tulisikin todeta ja hoitaa nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, päivitetty Käypä hoito -suositus painottaa.

Uniapnean oireita ovat muun muassa päiväväsymys, keskittymisvaikeudet ja mielialahäiriöt. Nukkuessa uniapnean tyypillisiä oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkot, herääminen tukehtumisen tunteeseen ja huonolaatuinen uni.

Miten uniapnea ilmenee?

Kun ihminen nukahtaa, ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat. Lihasten rentoutuminen voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen tai vaikeutumiseen.

Uniapnealla tarkoitetaan nukkuessa tapahtuvia toistuvia, vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta.

Väsymys vaikuttaa työssä ja liikenteessä

Tuoreen Käypä hoito -suosituksen mukaan vähintään 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa uniapneaa, mutta todennäköisesti määrä on selvästi suurempi.

Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, ja sitä esiintyy vaihdevuosien jälkeen naisilla lähes saman verran kuin miehillä.

Hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa ja suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi sairauteen liittyvä päiväväsymys on merkittävä liikenneonnettomuuksien riskitekijä.

Hoito tukee työkykyä

Päiväväsymyksen tunnistaminen on joskus vaikeaa, koska oire on saattanut kehittyä vähitellen tai se liitetään esimerkiksi työstressiin tai vuorotyöhön. Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa sairauden tunnistamista, hoitoa sekä ennaltaehkäisyä.

Uniapnean suurin riskitekijä on ylipaino: kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia. Silti on tärkeää tunnistaa myös normaalipainoiset uniapneaa sairastavat.

Elämäntapahoito kuuluu keskeisenä osana jokaisen uniapneapotilaan hoitoon ja kuntoutukseen. Tupakoinnin lopettaminen tai painon pudotus saattavat riittää korjaamaan lievän uniapnean. Säännöllisen liikunnan on todettu vähentävän uniapnean oireita, vaikka paino ei putoaisikaan.Terveelliset elämäntavat vähentävät myös sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävällä ylipainehengityslaitteella (CPAP-hoito), joka pitää ylähengitystiet auki unen aikana. Muita hoitokeinoja ovat uniapneakisko, asentohoito eli selällään nukkumisen estäminen tai kirurgiset toimenpiteet.

 

Lähde: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: Käypä hoito

www.käypähoito.fi

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.