Oletko saanut työpaikan ulkonäkösi avulla? Vai jäitkö ilman työtä, kun kauniimpi hakija sai paikan? Ulkonäkökeskeisyys näyttää rantautuneen myös rekrymarkkinoille, epäilee Financial Times -lehden kolumnisti Lucy Kellaway.

Kellaway kertoo elävän esimerkin. Hän sanoo käyneensä taannoin puhumassa uusille työntekijöille suuressa kirjanpitoyhtiössä. Paikalla oli ollut noin 80 uutta työntekijää, joista kaikki olivat Kellawayn mukaan hyvännäköisiä. Kaikilla uusilla työntekijöillä oli hyvä iho ja symmetriset, miellyttävät kasvot. Heidän ulkonäkönsä poikkesi Kellawayn mukaan huomattavasti ihmisten keskimääräisestä ulkonäöstä, vaikka periaatteessa kirjanpitotehtävissä ulkonäön pitäisi olla toisarvoinen asia työtehtäviä ajatellen.

Kellawayn havainto ei ole ainoa laatuaan, sillä nykyään monissa tehtävissä esimerkiksi pankeissa, konsulttifirmoissa ja lakitoimistoissa hyvännäköiset ihmiset ovat olleet rekrytoinneissa etusijalla. Kellaway haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että nykyisin ei ole poliittisesti korrektia sanoa ketään rumaksi, vaikka heidän palkkaamatta jättäminen on silti hyväksyttävää.

Hyvännäköinen ansaitsee enemmän?

Tutkimusten mukaan hyvännäköiset ihmiset ansaitsevat muita enemmän. Ulkonäkökeskeisyys tuo rekrytointiprosessiin myös uusia keinoja.  Meksikossa elintarvikeyhtiö Unilever ja ohjelmistoyhtiö Microsoft ovat kokeilleet työhönottohaastatteluissa metodia, jossa haastattelijat eivät näe haastateltavaa kolmen ensimmäisen minuutin aikana, niin ulkonäkö ei pääse vaikuttaaan ensivaikutelmaan ja mahdollisesti myös valintaan.

Kellaway kirjoittaa kolumnissaan, että jos yritys palkkaa vain hyvännäköisiä ihmisiä, se sivuuttaa väistämättä ihmisiä, jotka voisivat olla erinomaisia työntekijöitä.

Lähde: Talouselämä