Iltavirkut liikkuvat aamuvirkkuja vähemmän, käy tuoreesta väitöstutkimuksesta, joka kartoitti vähäisen liikunnan ja unen yhteyttä sydäntautiriskiin.

Liikuntatieteiden maisteri Heini Wennman tutki tuoreessa väitöskirjassaan liikunnan ja unen yhteyttä sydän- ja verisuonitautien aineenvaihdunnallisiin riskitekijöihin, kuten korkeaan verenpaineeseen, sokerihemoglobiiniin ja painoindeksiin sekä matala-asteiseen tulehdukseen.

Heini Wennman käytti aineistonaan Kansallista FINRISKI 2012 -tutkimusta, jonka otos koostui 25–74-vuotiaasta väestöstä. Tutkimukseen osallistui 3383 naista ja 3041 miestä.

Aineistosta selvisi, että vähäinen liikunta, runsas ruudun äärellä istuminen ja vähäinen tai riittämättömäksi koettu uni lisäsivät sydänterveiden laskennallista ennustetta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin seuraavan kymmenen vuoden sisällä.

Etenkin naisilla löydettiin yhteys moniin kohonneisiin aineenvaihdunnallisiin riskitekijäarvoihin kuten verenpaineeseen ja painoindeksiin.

Vuorokausirytmin merkitys

Tutkimuksessa selvitettiin myös vuorokausirytmin eli kronotyypin yhteyttä liikuntaan ja istumiseen. Perinteisten aamu- ja iltatyyppien lisäksi löydettiin kronotyyppiryhmä, jota kuvastaa iltapainotteisuus yhdessä aamuväsyneisyyden kanssa. Tämä ryhmä sekä perinteiset iltatyypit harrastivat vähemmän liikuntaa vapaa-ajalla kuin aamutyypit. Iltatyypit myös istuivat enemmän.

LitM Heini Wennman väittelee 25.11.2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Physical activity, sleep and cardiovascular diseases - Person-oriented and longitudinal perspectives".

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.