Uusi vuosi, uusi työminä?

Vuoden vaihtuminen on perinteisesti erilaisten lupausten ja uusien alkujen aikaa – mutta onko työminää, omaa työsuoritusta ja ammatillista kehittymistä syytä pohtia samassa syklissä?

Yrityksissä budjetit, tilikausi, tavoitteet ja monet muut toiminnot noudattavat perinteistä vuosisykliä, jossa tammikuu merkitsee uutta alkua monessakin mielessä. Vuoden vaihteen ympärillä useimmat käyvät kehityskeskusteluita ja asettavat uusia tavoitteita seuraavalle kalenterivuodelle. Onko omaa ammatillista kehittymistä syytä pohtia juurikin tässä samassa syklissä vai olisiko ehkä parempiakin tapoja?

Reflektointi kannattaa aina, mutta kalenterointi patistaa liikkeelle kiireisetkin

Lähtökohtaisesti ammatillinen reflektointi ja oman kehittymisen pohtiminen kannattaa aina – aikataulusta riippumatta. Kalenterointi ja organisaatioiden asettamat aikataulut näillä keskusteluille kuitenkin ”pakottavat” nekin toimimaan, jotka mielellään kiireen verukkeella jättäisivät osaamisen kehittämiseen panostamisen seuraavaan kertaan. Ja taas seuraavaan. Kehityskeskusteluita ja niitä edeltävää omaa pohdiskelua ei siis kannata pitää korporaatioiden pakollisena pahana, vaan tilaisuutena keskittyä tovi vain itseen. Voi nimittäin käydä niinkin, että jos omasta osaamisesta ja sen ajan tasalla pitämisestä ei huolehdi itse, vuosien jälkeen tilalle etsitään joku sellainen, joka on huolehtinut.

Lue myös: Valmistaudu tulevaisuuden työelämään nyt – 3 tärkeää työelämätaitoa

Kehittymistä olisi syytä seurata ja siihen kannustaa läpi vuoden

Vaikka organisaatioissa onkin nykyään erilaisia työkaluja ja johtamisen malleja, jotka kannustavat jatkuvaan vuoropuheluun esihenkilön ja tiimiläisten välillä osaamisen kehittämisestä, jää puuha monella puolitiehen. Kiire on paras veruke sille, ettei tänäkään vuonna tullut aikataulutettua yhtään kiinnostavaa koulutusta tai seminaaria, saati aikaa itseopiskelulle tai edes sen pohtimiselle, mitä olisi syytä kehittää.

Oman osaamisen kehittämiseen tulisi kuitenkin suhtautua myyntivalttina, joka joko vakuuttaa nykyisen työnantajan tai tulevan. Vaikka kyse ei olekaan kilpajuoksusta, kannattaa tälle pohdinnalle uhrata säännöllisesti aikaa. Hyvä taktiikka voi olla hyödyntää organisaation kehityskeskustelusyklit ja käyttää niiden aikaan enemmän aikaa oman kehittymisen pohdintaan ja ”vuosisuunnitelman” ja tavoitteiden asettamiseen. Vuoden mittaan näihin on helppo palata ja ottaa pienempiä askelia, kun suuret linjat ovat selvät.

Osaamisen kehittämiseen liittyvät tavoitteet saattavat tuntua alkuun joko haastavilta asettaa tai epämääräisiltä, mutta näissäkin pilkkominen konkreettisiin askeliin helpottaa tuskaa. Jos tavoitteenasi on kehittää esimerkiksi kielitaitoasi, osatavoitteita voivat olla kielikurssille ilmoittautuminen, kurssin läpäisy ja taito tuottaa ammatillinen teksti uudella kielellä tietyn ajan kuluessa. Näin tavoite tulee lähemmäs eikä jää epämääräiseksi ”opin Ranskaa” tavoitteeksi.

Lue myös: Näin saat sen mitä haluat

Jos osatavoitteiden ja kehittymisen seuranta tuntuu puuhalta, josta on hankalaa pitää kiinni, ehdota esihenkilöllesi, että keskustelette näistä vaikkapa kerran kvartaalissa ja aikataulutatte niille jo vuoden alussa ajat. Tunnetustihan se, mikä on jo kalenterissa, myös toteutuu.

Miten sinä huolehdit ammatillisesta osaamisestasi ja noudatteleeko suunnitelma tiettyä aikajanaa?

Lue myös: Treenaa ammatillista itsetuntoasi