Työhyvinvointi

Uskotko, että onnellisuutta voi lisätä pysyvästi?

14.3.2019 klo 6:55

Kyllä näin on! Tutkimusnäyttöön pohjautuvien onnellisuustoimintojen avulla onnellisuuden pysyvä lisääminen on mahdollista.

Toki se vaatii paljon työtä ja sitoutumista, mutta kannattaa, koska palkinto eli onnellisuus on niin suuri. Tutkimuksen mukaan muiden auttaminen omien voimavarojen mukaan on parasta onnellisuutta.

Tärkeää on myös oman elämän merkitykselliseksi ja hyväksi kokeminen. Onkin tärkeää pohtia omaa onnellisuuttaan ja millaisia valintoja tekemällä voi toteuttaa omia ydinarvojaan ja siten lisätä onnellisuuttaan pysyvästi.

Kustannus Oy Duodecimin uutuuskirja Osalliseksi onnellisuudesta käsittelee onnellisuuden teemaa laajasti. Psykologi Jouni Luukkala käy kirjassa läpi onnellisuuden määritelmiä ja lähteitä sekä kertoo keinoista lisätä omaa onnellisuuttaan ja purkaa sen tiellä olevia esteitä. Kirjassa esitetään lukijalle konkreettisia kysymyksiä ja haastetaan häntä itsetuntemukseen ja piilevien voimavarojen aktivointiin mielekkään toiminnan ja sosiaalisuuden kautta.

– Onnellisuuteen vaikuttavat geenit, ympäristö ja toiminta. Geenien osuus on noin puolet ja noin 40 prosenttia onnellisuudesta määräytyy toiminnan kautta. Loppuun vaikuttaa ympäristö. Omaan toimintaan kannattaa panostaa, sillä toisin kuin perimäämme tai ympäristöömme, siihen voimme itse vaikuttaa, Jouni Luukkala sanoo.

Muiden auttaminen lisää onnellisuutta

Täysin pysyvä onnellisuuden tunne ei ole mahdollista, sillä tunteet muuttuvat jatkuvasti. Aistinautinnot, kuten syöminen tai juominen, tuottavat onnellisuutta fyysisen tarpeentyydytyksen muodossa, mutta ne eivät toimi henkisen onnellisuuden lähteinä.

Mikä sitten estää onnellisuuden? Onnellisuuden esteenä voi olla elämässä tapahtuvien kriisien ja vaikeuksien lisäksi  esimerkiksi onnellisuushaave: epärealistiset odotukset, jotka synnyttävät pettymyksiä.

– Onnellisuutta voi tavoittaa ainoastaan epäsuorasti arvokkaiden tekojen kautta. Mielekäs tekeminen yhdessä muiden kanssa lisää todennäköisyyttä myönteisten tunteiden, ilon ja onnellisuuden tunteiden heräämiseen. Omien arvojen toteuttaminen päivittäin konkreettisten tekojen kautta synnyttää onnellisuutta.

Mielekkyyden kokeminen on yksi onnellisuuden perustekijä

Mielekkyyttä voi pitää yllä asettamalla itselleen omiin arvoihin pohjautuvia pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteita, joihin elämässään sitoutuu. Arvojen ja tavoitteiden toteutuminen ja niissä onnistuminen tuottavat iloa.

Onnistumisen tunne vahvistaa itsearvostusta, joka lisää mielekkyyden kokemusta. Vahva elämäntarkoitus kantaa vaikeidenkin vaiheiden yli ja auttaa kestämään hankalia tunteita.

– Itsensä kehittäminen niin, että voisi auttaa muita, on mielestäni parasta onnellisuutta. Toisten ihmisten rooli on onnellisuuden kannalta merkittävä, Luukkala muistuttaa.

Onnellisuustoiminnot lisäävät onnellisuutta

– Onnellisuutta voi lisätä pysyvästi erilaisten onnellisuusaktiviteettien avulla. Se vaatii työtä ja sitoutumista, mutta tutkimukset vahvistavat, että ponnistelu kannattaa. Onnellisuusaktiviteetteja ovat muun muassa mieleinen liikunta, myönteinen ajattelu ja kiitollisuus, läheiset sosiaaliset suhteet, stressinhallinta ja anteeksianto sekä myötätunto itseä ja muita kohtaan. Jokaisen olisi hyvä löytää muutama itselleen sopiva onnellisuustoiminto, jota käyttää rutiininomaisesti ja luovasti, Luukkala vinkkaa.

Myönteinen ajattelu on tavoiteorientoitunutta ajattelua, jossa vaikeassakin tilanteessa voi kysyä itseltään tilanteen tavoitetta. Realistisen myönteisiä tavoite- ja keinokysymyksiä kannattaa siis kysyä itseltään säännöllisesti.

Myönteistä ajattelua ei edusta ongelmien vähättely, voimavarojen liioittelu eikä kielteisten kokemusten ja tunteiden kieltäminen. Omien tunteiden hyväksymisestä kannattaakin tehdä itselleen päivittäinen rutiini. Kiitollisuutta voi harjoittaa päivittäisellä kiitollisuusajattelulla, esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjan muodossa.

Ihmissuhteet – tärkeä osa onnellisuutta

Ihmissuhteiden vaaliminen on yksi tärkeimpiä keinoja lisätä onnellisuutta. Onnellisen ihmisen vuorovaikutustyyli ottaa huomioon sekä omat että muiden tarpeet tasapuolisesti. Hyökkäävä tai alistuva tapa toimia ihmisten kanssa tekevät vähemmän onnelliseksi. Anteeksiantaminen itselle tai toiselle parantaa suhdetta itseen ja muihin sekä vapauttaa loukkaantuneisuudesta ja kostonhalusta.

– Myös hyvät stressinhallintataidot edistävät onnellisuutta. Konkreettisten ratkaisujen hakeminen ja avun pyytäminen tarvittaessa auttavat lievittämään stressiä. Tehokas, mutta vaikein stressinhallintakeino on yrittää nähdä kielteisissäkin asioissa jotain myönteistä. Se voi olla virheistä oppimista tai jostakin luopumista – mutta aina loppujen lopuksi myönteistä ja opettavaista. Stressinsietokykyä ja mielialaa kohottavat myös terveelliset elämäntavat ja säännöllinen liikunta.

Jouni Luukkala: Osalliseksi onnellisuudesta
Kustannus Oy Duodecim, 1. painos 2019
978-951-656-772-6 (kirja)
978-951-656-776-4(e-kirja)

Kuka Jouni Luukkala?
Jouni Luukkala (s. 1961) on koulutukseltaan psykologi, hypnoterapeutti ja erikoistunut työterveyteen. Hän on toiminut erilaisissa psykologin työtehtävissä vuodesta 1989 lähtien, tällä hetkellä työterveysalalla. Häneltä on aiemmin ilmestynyt itsehoitoon ja -valmennukseen, sosiaaliseen kuntoutukseen ja työhyvinvointiin liittyviä teoksia sekä vuonna 2015 Kustannus Oy Duodecimin Kukoistava parisuhde – rakkaussuhteen psykologia -teos.

Lähde: Duodecim