Suomalaiset haluavat vähemmän lapsia ja yhä myöhemmin, selviää Väestöliiton vuoden 2015 perhebarometrista.

Ihanteellisena pidetty lapsiluku oli 2,5 vuonna 2007. Nyt luku jää alle kahteen. Toteutunut lapsiluku on nyt keskimäärin 1,65 naista kohden, kun se vielä viisi vuotta sitten oli noin 1,9. Syntyvyys laskee viidettä vuotta peräkkäin.

Moni sanoi sopivan kumppanin puutteen tärkeimmäksi syyksi siirtää vanhemmaksi tuloa. Myös muut mielenkiinnon kohteet, elämäntyylistä luopumisen pelko ja työmarkkinoiden epävarmuus ovat syitä lasten hankkimisen viivästymiseen tai hankkimatta jättämiseen.

Työelämän ja perheen yhtälö

Lastenhankintaa hidastivat työn ja perheen yhteensovittamisen sekä lastenhoidon järjestämisen ongelmat tai perhevapaasta aiheutuva katkos työssä. Näin ajatteli lähes joka kolmas äiti ja joka viides isä.  Työttömillä ja pienituloisilla lastensaannin taloudelliset seuraukset vaikuttivat myös lastenhankintaan.

Haaveet suurperheistä hiipuvat. Kolmea lasta ja sitä suurempaa lapsilukua toivoi 30 prosenttia barometriin vastanneista, kun 2000-luvun alussa luku oli jopa 40 prosenttia. 20-34-vuotiasta vastaajista lapsettomiksi halusi jäädä 14 prosenttia ja ainoastaan yhtä lasta toivoi runsas kymmenes.

Lähde: Väestöliitto

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.