Työnhaku

Ulkonäkö - osa työntekijän kyvykkyyttä?

Ulkonäköpaineet ovat tätä päivää työelämässä. Ovatko hoikkuus ja hyvä ulkonäkö osa työntekijän kyvykkyyttä?

Työelämän kuvamaailma hehkuu useimmiten terveyttä ja hyvinvointia. Mainoskuvissa nuoret, hoikat ja hyvännäköiset hymyilevät iloisesti. Tästä seuraa tunne, että hoikka ja hyvännäköinen on yhtä kuin pätevä, vaikka eihän se aina niin ole.

Toki hyvä ulkonäkö on jo pitkään kuulunut joidenkin ammattien vaatimuksiin. Lentoemännät ovat yleensä aina kauniita, ja myös muissa palveluammateissa, paljon esiintymistä vaativissa tehtävissä sekä mallin töissä ulkonäöllä on ollut merkitystä.

Ulkonäkövaatimukset ovat levinneet myös muille aloille. Aina näissä työtehtävissä ulkonäöllä ei ole suhdetta työsuoritukseen. Ei siis ole mitään syytä siihen, miksi suuryrityksen johtajan, toimihenkilön tai asiantuntijan pitäisi olla hyvännäköinen – vaikka siihen suuntaan ollaankin menossa.

Ennen johtaja oli yleensä iso

Ennen vanhaan huippujohtajat olivat useimmiten isoja ja pulskia miehiä, nykyään hoikkia ja urheilullisia. Sama ”trendi” on levinnyt myös politiikkaan. Nykyhallituksessa ei montaa ylipainoista ministeriä löydy.

Mistä hoikkuuden ja ulkonäön arvonnousu kertoo?

Tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta selvitti sitä laajassa työelämän hyvinvointia tarkastelevassa WeAll-hankkeessa. Mira Karjalaisen mukaan kyse on ammattien läpi leikkaavasta ilmiöstä, jossa ulkonäöstä on tullut synonyymi jaksamiselle.

Karjalaisen mukaan sporttinen ulkomuoto ja käytös viestivät kestävyydestä ja suorituskyvystä. Tämän vuoksi huippujohtajatkin näyttävät nykyään kestävyysurheilijoilta eikä poliitikoistakaan löydä helposti kovin epäurheilijamaisia tyyppejä.

Tutkimuksen mukaan ulkonäköpaineet ovat levinneet tavallisille työpaikoille, varsinkin tietotyöhön ja asiantuntijatehtäviin.

Muutos kertoo työn koventumisesta. Tällä hetkellä on tärkeää vakuuttaa, että jaksaa. Jos näyttää hyväkuntoiselta, on uskottavampi.

Kaoottisempaa asiantuntijatyötä

Asiantuntija- ja tietotyö on monella tapaa muuttunut. Työ on kaoottisempia kuin ennen. Etätyö hämärtää vapaa-ajan ja töissä olemisen rajoja. Tämän vuoksi työhön halutaan ihmisiä jotka viestivät paineensietokyvystä ja vaativien työsuoritusten voimavaroista. Terve ulkonäkö alkaa muuttua työssä menestymisen malliksi.

Nykypäivän työelämässä täytyy vaikuttaa hyväkuntoiselta. Siksi myös hoikkuus korostuu työn ulkonäköihanteissa. Tutkija Mira Karjalaisen mukaan joskus tuntuu, että suurin synti, jonka voi keski-ikäisenä tutkijana tehdä, on syödä työpaikalla kampaviineri.

Meikki kuuluu myös etäpäivään

Mira Karjalaisen, Charlotta Niemistön ja Jeff Hearin tutkimus Tietotyöalan voittajan tyyli kertoo esimerkkejä kuinka jo työhyvinvointikin aletaan mieltää ihmisen ulkonäön ominaisuudeksi.

Eräs työpaikkansa keskijohtoon kuulunut 29-vuotias nainen alkoi osoittaa uupumisen merkkejä. Se ei soittanut kenenkään hälytyskelloja organisaatiossa, jossa oli hyvin tavallista raataa ja tehdä liikaa töitä.

Sen sijaan työkaverit alkoivat huomautella naiselle tämän ulkonäöstä. Ennen niin tyylikäs ja huoliteltu nainen oli nuhjaantunut ja lihonut väsymisensä myötä. Se ei kollegoiden mielestä sopinut asiantuntijapalveluja myyvän yrityksen ammattilaisimagoon.

Samassa raportissa Mira Karjalainen kuvaa myös ylitöiden uuvuttamia ihmisiä, jotka etätöitä tehdessään meikkaavat ja pukeutuvat tyylikkääseen virastopukuun siitä huolimatta, että ovat kotona yksin. Ihmiset laittautuvat, koska kokevat, että huoliteltu ulkonäkö auttaa heitä jaksamaan uuvuttavan työtaakan kanssa.

Naiselle kilot ovat kalliita

Kymmenen vuotta sitten tutkijat Juho Härkönen ja Pekka Räsänen huomasivat, että ylipaino vaikuttaa jopa työntekijän palkkaan ja työsuhteen pysyvyyteen. Tutkimuksen mukaan liikakilot tulevat kalliiksi nimenomaan naisille.

Lihavien naisten riski jäädä työttömäksi oli tutkimuksen mukaan jopa kaksinkertainen muihin työntekijöihin verrattuna. He saivat niin ikään noin viisi prosenttia pienempää palkkaa kuin muut. Samanlaisia vaikutuksia ei havaittu ylipainoisten miesten keskuudessa.

Tutkimuksesta ei selviä mikä tähän oli syynä: Oliko esimerkiksi niin, että ylipainoisilla naisilla oli huonompi itsetunto vaatia palkkaa, valitsivatko työnantajat hoikempia, kun he palkkasivat väkeä paremmin palkattuihin tehtäviin?

Selvää kuitenkin on, että naisten huonomman työmarkkina-aseman selittäjä oli tutkimuksen mukaan nimenomaan lihavuus. Tutkijat siivosivat aineistostaan pois muut tulokseen vaikuttavat taustamuuttujat, kuten koulutustason, äitiyslomat, eri ammattialojen palkkatason sekä työntekijän terveyshistorian.

Ulkonäön paineet kovenevat edelleen

Mikäli ulkonäkö määritti jo kymmenen vuotta sitten palkkaa ja työsuhdeturvaa, miten rankasti ulkonäkö vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa?

Toinen naisten tulotason tutkija, professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta sanoo, että samanlaista selvitystä asiasta ei ole sen jälkeen tehty. Mutta aina voi arvuutella.

Räsänen uskoo, että tilanne ei ole ainakaan helpottunut. Voi olla niinkin, että ulkonäköhaitat alkavat työelämässä kohdistua pikkuhiljaa yhä enemmän myös miehiin.

Myös kulttuurimme on kymmenessä vuodessa muuttunut ja on yhä muuttumassa yhä visuaalisemmaksi. Nykyään huippujohtajat käyttävät tyylikonsultteja ja ulkonäkö tulee vastaan kaikkialla.

Lähde: Yle