Työelämän numerossa 27/2015 nostettiin esiin, että Suomessa tutkintonsa suorittaneet ulkomaalaiset eivät helposti työllisty meillä.

Suomessa opiskelee paljon ulkomaalaisia. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa on opiskelijoita noin sadasta maasta, Tampereen ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa opiskelijoita on molemmissa liki 80 eri maasta. Suurin osa lahjakkaista, kansainvälisiä kontakteja omaavista osaajista kuitenkin lähtee maailmalle.

Ongelmaksi ovat nousseet opiskelujen yhteydessä niin oleskelu- kuin työlupiin liittyvät ongelmat. Lupakäytäntöjä olisi siis syytä nopeuttaa.

Suomalaisilla enemmän työkokemusta

TEK eli Tekniikan akateemiset  tekee yhdessä yliopistojen kanssa vuosittain kyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille. Valmistumishetkellä työpaikka on 65 prosentilla suomalaisista, mutta muualta tulevilla vain joka neljännellä.

Vastavalmistuneen suomalaisen työllistymistä puoltaa opintojen aikana hankittu työkokemus. Liki 80 prosentilla  valmistuneista, joilla oli yli kaksi vuotta työkokemusta, oli jo valmistumishetkellä työsuhde. Sen sijaan ne, joilla ei ollut opintojen aikaista työkokemusta olivat usein ilman työpaikkaa. Näistä vain vajaalla kolmanneksella oli työpaikka tiedossa valmistumishetkellä.

Verkostoituminen kannattaa

Ulkomaalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden pitäisi hakeutua pois omista porukoistaan ja verkostoitua aktiivisesti. Ulkomaalaisten kannattaa opiskella suomea ja hankkia työkokemusta parhaansa mukaan jo opiskeluaikana. Myös yliopistojen tuki on erittäin tärkeää. Ilman verkostoja ja kokemusta eli pelkillä papereilla ei ole helppoa työllistyä Suomessa.

Myös yrityksille riittää tehtävää. Ne voisivat palkata työntekijöitä ja harjoittelijoita nykyistä ennakkoluulottomammin. Edes täydellistä kielitaitoa ei välttämättä aina tarvita. Ulkomaalaisten kulttuuriosaamista ja kansainvälisiä verkostoja kannattaisi hyödyntää paremmin.

Lähde: Tekniikan akateemiset TEK

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.