Pitkäaikainen tyytymättömyys elämään voi edistää vakavan masennussairauden puhkeamista, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen lisensiaatti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Teemu Rissasen väitöstutkimus.

Mielenterveys on ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin perusta. Se on erottamattomasti yhteydessä monin tavoin myös fyysiseen terveyteen. Etenkin vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivillä keskimääräinen elinikä on selvästi lyhyempi kuin muilla. Mielenterveyden heikkenemiseen tulisikin puuttua varhain ja siitä kertovia osoittimia tarvitaan niin väestön terveyden edistämiseksi kuin sairastavuuden vähentämiseksi.

Rissanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan itsearvioidun elämäntyytyväisyyden taustalla olevia tekijöitä, sen kykyä ennustaa vakavaa masennustilaa sekä masennuksesta toipumista potilasaineistossa. Väestöpohjaisessa tutkimuksessa selvitettiin lapsuudenaikaisten vastoinkäymisten, psyykkisten kuormitustekijöiden sekä fyysisten ja biologisten tekijöiden suhdetta elämäntyytyväisyyteen.

Tutkimusaineisto koostui Kuopion Depressioprojektiin kuuden vuoden ajan osallistuneista 121 potilaasta ja pohjoissavolaisen väestötutkimuksen 333 henkilöstä, jotka osallistuivat kyselyihin vuosina 1998, 1999 ja 2001 ja kävivät lääketieteellisissä tutkimuksissa vuonna 2005. Elämäntyytyväisyyttä mitattiin neljällä kysymyksellä elämän mielenkiintoisuudesta, onnellisuudesta, helppoudesta sekä koetusta yksinäisyydestä.

Ihmissuhteet lisäävät tyytyväisyyttä

Tulosten perusteella sosiaalisilla tekijöillä oli tärkeä vaikutus koettuun elämäntyytyväisyyteen sekä potilas- että väestöotoksessa. Masennussairaudesta toipuvilla potilailla tyytymättömyyttä elämään lisäsivät kuuden vuoden seurantatutkimuksessa sairauden oireilu ja vuorovaikutuksen ongelmat, kuten korostunut herkkyys ihmissuhteissa ja vähäisempi rakastetuksi tulemisen kokemus.

Väestötutkimuksessa pitkäaikainen tyytymättömyys elämään ennusti vakavan masennustilan diagnoosin saamista henkilöillä, jotka olivat aiemmin olleet terveitä. Tutkimuksessa tuli viitteitä myös pitkäaikaisen elämäntyytymättömyyden yhteydestä epäsuotuisiin tulehduksellisiin tekijöihin elimistössä.

Elämäntyytyväisyys liittyi vahvasti hyvinvoinnin kokemiseen, suotuisaan terveyskäyttäytymiseen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä masennusriskin vähenemiseen. Väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että elämäntyytymättömyyden taustalla oleviin tekijöihin voidaan vaikuttaa sekä ennaltaehkäisevästi että varhaisella puuttumisella ja hoitointerventioilla.

Lääketieteen lisensiaatti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Teemu Rissasen väitöskirja Studies on factors related to life satisfaction (Tutkimuksia elämäntyytyväisyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Heli Koivumaa-Honkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto
 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.